Energiaa metsistä, pelloilta ja kasvatusaltaista

05.06.2012, klo 16:00Kommentteja 0

Bioenergian hyödyntämismahdollisuuksia tutkitaan kiivaasti. Potentiaalisten energiakasvien skaala ulottuu kotimaisesta kuusesta palmupuihin, rypsistä ja rapsista joutomaiden jathropaan. Tulevaisuus näyttää myös, että tuleeko levästä energiaevästä ihmisille vai polttomoottoreille.

Suomen bioenergia-ala nojaa vahvasti puuhun. Meillä noin 20 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantolaitoksissa syntyvästä sähköstä tuotetaan puulla ja muulla bioenergialla. Metsäteollisuus hyödyntää puuenergiaa omissa prosesseissaan. Puu palaa myös lukuisten suomalaiskotien takoissa.

Asiantuntija Matti Nuutila Energiateollisuus ry:stä kertoo, että tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä bioenergian osuus kaukolämpötuotannosta olisi jo lähes 40 % – mikäli puumarkkinoiden kehitys jatkuu myönteisenä. Kaukolämpö on kuitenkin kannattavaa vain riittävän tiheästi asutuilla alueilla.

Puuraaka-aineen saanti on ollut perinteisesti tiukasti sidoksissa metsäteollisuuden hakkuisiin:

– Kuusileimikkojen kohdalla oksien ja kantojen keruuta voitaisiin tehostaa entisestään. Mutta esimerkiksi mäntyjen hakkuujätettä ei ole kerätty niin ahkerasti, koska oksastoa on vähemmän kuuseen verrattuna.

Energia-alan mielestä myös nuorten metsien hoitoa ja harvennushakkuita olisi lisättävä. Asia ei ole edennyt suunnitellulla tavalla.

– Metsäteollisuudella on ilmeisesti huoli siitä, että heidän raaka-aineensa karkaavat polttoon, Matti Nuutila huomauttaa.

Puun voimalla myös maanteillä?

Toisaalta metsäteollisuus on alkanut kiinnostua yhä enemmän uusien puupohjaisten tuotteiden kehittelystä. Tilanteeseen vaikuttavat osaltaan kotimaisen paperintuotannon vaikeudet.

Ideana on, että massa- ja paperitehtaisiin integroitavissa biojalostamoissa voitaisiin erottaa biomassasta puussa olevia kemiallisia yhdisteitä. Näistä voitaisiin sitten jalostaa vaikkapa toisen sukupolven biodieseleitä. Jo nyt eräiltä huoltoasemilta löytyy biodieseleitä, joissa hyödynnetään keittiörasvoja tai kaukaisten plantaasien palmuöljyä.

Hmm, koskahan voisimme sitten huristella kokonaan kotimaisten honkien, näreiden ja männynkäpyjen voimalla?

– Luulenpa, että siihen kyllä kuluu aikaa. Ylipäätään, jos visioidaan tulevaisuutta, niin yksi suuri ongelma on huono hyötysuhde, kun polton energia muutetaan mekaaniseksi energiaksi. Itse laskisin enemmän vetyteknologian ja sähköautojen varaan, Matti Nuutila pohtii.

Ruokohelpiä, pajuja, olkia…

Takavuosina, kun Suomessa puhuttiin bioenergiasta, niin esiin nousivat nopeasti myös ruokohelpi ja energiapaju. Näiden suhteen on ollut viime vuosina vähän hiljaisempaa…

– Ruokohelpi ei ollut ideaalia raaka-ainetta muun muassa pölyämisensä takia. Pajun kasvattaminen vaati paljon aitauksia jäniksien ja hirvien varalta.

Euroopassa, esimerkiksi Tanskassa, poltetaan myös esimerkiksi olkea.

– Etelämpänä, jossa kasvukausi on pitempi, biomassaa saadaan pelloilta enemmän.

Matti Nuutila muistuttaa myös, että toisin kuin Suomessa, niin esimerkiksi Englannissa ei ole aikaisemmin juurikaan hyödynnetty bioenergiaa. Britit voivat näin ollen saavuttaa EU:n asettamat uusiutuvan energian prosentuaaliset lisäystavoitteet aika pienillä lisäinvestoinneilla.

– Kivihiilikattilat on aika helppo varustaa syöttölaitteilla, että niissä voidaan polttaa pellettiä jonkin verran. Meillä vastaavat lisäprosenttimuutokset vaativat jo järeitä toimenpiteitä.

Maailmalla energiakasveina käytetään myös muun muassa maissia, rypsiä, rapsia, sokeriruokoa ja hamppua; paljon kiinnostusta kohdistuu myös esimerkiksi jatropha-nimiseen kuivien joutomaiden kasviin. Energiatuotantoon soveltuvia uusia kasveja etsitään koko ajan.

Energiakasvit ilman rajoja

Matti Nuutila muistuttaa, että bioenergia on mitä suurimmassa määrin myös rajat ylittävää globaalia bisnestä.

Hän tutkailee työpöydällään olevia kookospalmun kuoren palasia, näytekappaleita, jotka on lähetty Etelä-Amerikasta. Kuoren palasia, hyvää polttoainetta, olisi kuulemma valmiina laivoilla Pohjolaan rahdattavaksi pari miljoonaa kuutiota…

Jos kyse on elintarviketeollisuuden jätteistä, niin ne on tietenkin fiksua hyödyntää energiateollisuudessa. Tilanne muuttuu toiseksi, jos jollakin alueella peltoja tarvittaisiin kipeästi ravinnontuotantoon, mutta ne valjastetaan bioenergiantuotantoon. Tai jos jonkun energiakasvin viljely aiheuttaa tuotantopaikoillaan ympäristöongelmia tai sosiaalisia ongelmia.

– Bioenergia on hyvin laaja ja monimutkainen kokonaisuus. Se ei missään nimessä tule yksinään ratkaisemaan maailman energia-ongelmia. Mutta sillä on varmasti oma tärkeä osansa paletissa, Matti Nuutila pohtii.

– On myös epävarmaa tuleeko, globaalisti tarkasteltuna, bioenergian suhteellinen osuus energiakakussa kasvamaan. Kun kehitysmaiden elintaso nousee, niin bioenergiantuotanto ei riitä kovin pitkälle, hän huomauttaa.

Tankki täyteen levää?

Viime aikoina tutkijat ovat kiinnostuneet myös levien hyödyntämisestä energiantuotannossa. Paljon biomassaa tuottavia leviä voitaisiin kasvattaa esimerkiksi suljetuissa altaissa sellaisilla alueilla, jotka eivät sovellu maanviljelykseen.

Levien tuotanto vaatii teollisesti tuotettua hiilidioksidia ja runsaasti auringonvaloa, mutta ei esimerkiksi makeaa vettä. Suuria levätuotantolaitoksia, jotka tuottaisivat ennen kaikkea leväöljyä, on kaavailtu muun muassa Pohjois-Afrikkaan. Tekesillä on myös käynnissä projekti, jolla se auttaa suomalaisyrityksiä viemään leväteknologiaa Intiaan. Täällä ideana on tuottaa leväbiomassaa eri jätevirroista.

Leväteknologia on kuitenkin paljolti vasta kehittelyvaiheessa. Keskeisiä ongelmakohtia on esimerkiksi levien kerääminen kustannustehokkaasti veden joukosta. Myös levänkasvatuksen kaikista ympäristövaikutuksista ei ole vielä yksiselitteistä tietoa.

Levät sisältävät paljon proteiinia, joten myös niiden hyödyntäminen ravintona on herättänyt mielenkiintoa.

Lähteitä: www.ilmastotieto.fi, www.co2-raportti.fi, www.tekes.fi

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


Uutiset

Kotipihasta perhosten paratiisi

Haluaisitko, että pihallasi lentelisi paljon kauniita päiväperhosia? Tämä on usein vain järjestelykysymys. Lue lisää

Uutiset

Raparperi on kirpeä herkku

Raparperi on jokaiselle suomalaiselle tuttu kirpeän hapan kasvi. Raparperi tuottaa satoa jo aikaisin keväällä, kun muut kasvit vasta ihmettelevät tulevan kesän haasteita. Lisäksi raparperi viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla kaikkialla Suomessa. Siksi raparperista valmistetut herkut ovat suomalaisen keittiön kestosuosikkeja. Lue lisää

Pääkirjoitus

Energiaverojärjestelmä vaatii kokonaisremontin

Sitran Kestävän verotuksen raportissa esitetään verotuksen painopisteen siirtämistä asteittain työn ja yrittämisen verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Lue lisää

Energiatehokkuus

Pihoille kaivataan valoa

Pihan kulkureittien valaiseminen on kyselyn mukaan pihojen tärkein sähköistysaihe. Pihalle kaivataan myös pistorasioita kausivaloille sekä sähköisille työkaluille. Nyt on oikea aika suunnitella pihan sähköistyksen parantaminen ja toteuttaa se kesän aikana ennen syksyn pimeitä. Lue lisää

Liikenne

Sähköauto ladataan useimmiten kotona

Sähköauton lataaminen on kotona helppoa. Omakotitalossa päätöksen omasta latauspisteestä voi tehdä itse, taloyhtiöissä tarvitaan taloyhtiön päätös sähköautojen latauspisteiden toteuttamisesta. Ennen lataamista tai latauspisteen hankintaa on selvitettävä kiinteistön sähköjärjestelmän mitoitus ja pistorasioiden soveltuvuus jatkuvaan lataamiseen. Lue lisää

Vertailut

Premiumia ja tavallisuutta

Sähköautoja alkaa olla tarjolla jo eri luokkiin, niin premiumiin kuin kansanautoluokkaan. Tosin varsinaista kansansähköautoa ei ole vielä nähty, sen verran hinnat ovat edelleen korkeat. Vaihtoehtoja löytyy eri hintaluokkiin ja ajomatkat yhdellä latauksella alkavat olla useimmille riittävät. Vertailimme miten Jaguar I-Pace ja Hyundai Kona Electric soveltuvat pidemmille matkoille ja kaupunkiin. Lue lisää

Lämmitys

Aika siirtyä jäähdyttelemään?

Moni asunto voi muuttua helteellä tukalan kuumaksi. Jäähdytys kannattaa tehdä tehokkaasti, mutta energiaa tuhlaamatta. Lue lisää

Laiteuutuudet

Keskuspölynimuri on vaihtoehto perinteiselle

Suomalaiset mieltävät keskuspölynimurin asennuksen kotiin usein hankalaksi ja vaikeaksi. Keskuspölynimurin asennus vie usein kuitenkin vain muutamia tunteja. Allaway on koonnut yhteen asiantuntijoiden käytännön vinkit, kuinka keskuspölynimurin asennus kotiin etenee vaihe vaiheelta. Lue lisää

Blogi

Suomelle euroviisuvoitto!

Savu ei hälvene vuoden 2002 Eurovision laulukilpailujen yhteydessä järjestettyjen lintujen euroviisujen ympäriltä. Lue lisää