Energiaa metsistä, pelloilta ja kasvatusaltaista

05.06.2012, klo 16:00Kommentteja 0

Bioenergian hyödyntämismahdollisuuksia tutkitaan kiivaasti. Potentiaalisten energiakasvien skaala ulottuu kotimaisesta kuusesta palmupuihin, rypsistä ja rapsista joutomaiden jathropaan. Tulevaisuus näyttää myös, että tuleeko levästä energiaevästä ihmisille vai polttomoottoreille.

Suomen bioenergia-ala nojaa vahvasti puuhun. Meillä noin 20 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantolaitoksissa syntyvästä sähköstä tuotetaan puulla ja muulla bioenergialla. Metsäteollisuus hyödyntää puuenergiaa omissa prosesseissaan. Puu palaa myös lukuisten suomalaiskotien takoissa.

Asiantuntija Matti Nuutila Energiateollisuus ry:stä kertoo, että tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä bioenergian osuus kaukolämpötuotannosta olisi jo lähes 40 % – mikäli puumarkkinoiden kehitys jatkuu myönteisenä. Kaukolämpö on kuitenkin kannattavaa vain riittävän tiheästi asutuilla alueilla.

Puuraaka-aineen saanti on ollut perinteisesti tiukasti sidoksissa metsäteollisuuden hakkuisiin:

– Kuusileimikkojen kohdalla oksien ja kantojen keruuta voitaisiin tehostaa entisestään. Mutta esimerkiksi mäntyjen hakkuujätettä ei ole kerätty niin ahkerasti, koska oksastoa on vähemmän kuuseen verrattuna.

Energia-alan mielestä myös nuorten metsien hoitoa ja harvennushakkuita olisi lisättävä. Asia ei ole edennyt suunnitellulla tavalla.

– Metsäteollisuudella on ilmeisesti huoli siitä, että heidän raaka-aineensa karkaavat polttoon, Matti Nuutila huomauttaa.

Puun voimalla myös maanteillä?

Toisaalta metsäteollisuus on alkanut kiinnostua yhä enemmän uusien puupohjaisten tuotteiden kehittelystä. Tilanteeseen vaikuttavat osaltaan kotimaisen paperintuotannon vaikeudet.

Ideana on, että massa- ja paperitehtaisiin integroitavissa biojalostamoissa voitaisiin erottaa biomassasta puussa olevia kemiallisia yhdisteitä. Näistä voitaisiin sitten jalostaa vaikkapa toisen sukupolven biodieseleitä. Jo nyt eräiltä huoltoasemilta löytyy biodieseleitä, joissa hyödynnetään keittiörasvoja tai kaukaisten plantaasien palmuöljyä.

Hmm, koskahan voisimme sitten huristella kokonaan kotimaisten honkien, näreiden ja männynkäpyjen voimalla?

– Luulenpa, että siihen kyllä kuluu aikaa. Ylipäätään, jos visioidaan tulevaisuutta, niin yksi suuri ongelma on huono hyötysuhde, kun polton energia muutetaan mekaaniseksi energiaksi. Itse laskisin enemmän vetyteknologian ja sähköautojen varaan, Matti Nuutila pohtii.

Ruokohelpiä, pajuja, olkia…

Takavuosina, kun Suomessa puhuttiin bioenergiasta, niin esiin nousivat nopeasti myös ruokohelpi ja energiapaju. Näiden suhteen on ollut viime vuosina vähän hiljaisempaa…

– Ruokohelpi ei ollut ideaalia raaka-ainetta muun muassa pölyämisensä takia. Pajun kasvattaminen vaati paljon aitauksia jäniksien ja hirvien varalta.

Euroopassa, esimerkiksi Tanskassa, poltetaan myös esimerkiksi olkea.

– Etelämpänä, jossa kasvukausi on pitempi, biomassaa saadaan pelloilta enemmän.

Matti Nuutila muistuttaa myös, että toisin kuin Suomessa, niin esimerkiksi Englannissa ei ole aikaisemmin juurikaan hyödynnetty bioenergiaa. Britit voivat näin ollen saavuttaa EU:n asettamat uusiutuvan energian prosentuaaliset lisäystavoitteet aika pienillä lisäinvestoinneilla.

– Kivihiilikattilat on aika helppo varustaa syöttölaitteilla, että niissä voidaan polttaa pellettiä jonkin verran. Meillä vastaavat lisäprosenttimuutokset vaativat jo järeitä toimenpiteitä.

Maailmalla energiakasveina käytetään myös muun muassa maissia, rypsiä, rapsia, sokeriruokoa ja hamppua; paljon kiinnostusta kohdistuu myös esimerkiksi jatropha-nimiseen kuivien joutomaiden kasviin. Energiatuotantoon soveltuvia uusia kasveja etsitään koko ajan.

Energiakasvit ilman rajoja

Matti Nuutila muistuttaa, että bioenergia on mitä suurimmassa määrin myös rajat ylittävää globaalia bisnestä.

Hän tutkailee työpöydällään olevia kookospalmun kuoren palasia, näytekappaleita, jotka on lähetty Etelä-Amerikasta. Kuoren palasia, hyvää polttoainetta, olisi kuulemma valmiina laivoilla Pohjolaan rahdattavaksi pari miljoonaa kuutiota…

Jos kyse on elintarviketeollisuuden jätteistä, niin ne on tietenkin fiksua hyödyntää energiateollisuudessa. Tilanne muuttuu toiseksi, jos jollakin alueella peltoja tarvittaisiin kipeästi ravinnontuotantoon, mutta ne valjastetaan bioenergiantuotantoon. Tai jos jonkun energiakasvin viljely aiheuttaa tuotantopaikoillaan ympäristöongelmia tai sosiaalisia ongelmia.

– Bioenergia on hyvin laaja ja monimutkainen kokonaisuus. Se ei missään nimessä tule yksinään ratkaisemaan maailman energia-ongelmia. Mutta sillä on varmasti oma tärkeä osansa paletissa, Matti Nuutila pohtii.

– On myös epävarmaa tuleeko, globaalisti tarkasteltuna, bioenergian suhteellinen osuus energiakakussa kasvamaan. Kun kehitysmaiden elintaso nousee, niin bioenergiantuotanto ei riitä kovin pitkälle, hän huomauttaa.

Tankki täyteen levää?

Viime aikoina tutkijat ovat kiinnostuneet myös levien hyödyntämisestä energiantuotannossa. Paljon biomassaa tuottavia leviä voitaisiin kasvattaa esimerkiksi suljetuissa altaissa sellaisilla alueilla, jotka eivät sovellu maanviljelykseen.

Levien tuotanto vaatii teollisesti tuotettua hiilidioksidia ja runsaasti auringonvaloa, mutta ei esimerkiksi makeaa vettä. Suuria levätuotantolaitoksia, jotka tuottaisivat ennen kaikkea leväöljyä, on kaavailtu muun muassa Pohjois-Afrikkaan. Tekesillä on myös käynnissä projekti, jolla se auttaa suomalaisyrityksiä viemään leväteknologiaa Intiaan. Täällä ideana on tuottaa leväbiomassaa eri jätevirroista.

Leväteknologia on kuitenkin paljolti vasta kehittelyvaiheessa. Keskeisiä ongelmakohtia on esimerkiksi levien kerääminen kustannustehokkaasti veden joukosta. Myös levänkasvatuksen kaikista ympäristövaikutuksista ei ole vielä yksiselitteistä tietoa.

Levät sisältävät paljon proteiinia, joten myös niiden hyödyntäminen ravintona on herättänyt mielenkiintoa.

Lähteitä: www.ilmastotieto.fi, www.co2-raportti.fi, www.tekes.fi

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


Uutiset

Silakkasushit tai silakkaa perulaisittain – Silakka taipuu trendikeittiön tarpeisiin

Silakasta on moneksi. On hyvä muistaa, että kotimainen luonnonkala on maukas ja monipuolinen vaihtoehto kasvatetulle lohelle tai kirjolohelle. Silakka taipuu myös nykyaikaiseen ruuanlaittoon. Lue lisää

Uutiset

Ilmastositoumus linjaa energiateollisuuden tavoitteet - Puolitetaan päästöt!

Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomen olisi syytä olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kirjattu myös hallituksen ohjelmaan. Lue lisää

Pääkirjoitus

Hinta ja ilmastoystävällisyys ratkaisevat lämmitysvalinnan

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisille tärkeimmät tekijät lämmitysratkaisun valinnassa ovat ilmastovaikutukset ja hinta. Lämpöyhtiöt ovat jo pääosin siirtyneet ympäristöystävällisiin tuotantotapoihin ja samalla kestävään kehitykseen hinnoittelussa. Lue lisää

Energiatehokkuus

Suomalaiset tuntevat melko hyvin eri ruokien ilmastovaikutukset

Ruoan ilmastovaikutukset ovat nousseet vahvasti keskusteluun ilmaston lämpenemisen myötä. Tutkimuksen mukaan suomalaiset osaavat sijoittaa eri ruoka-aineet melko hyvin järjestykseen ilmastovaikutusten perusteella. Lue lisää

Liikenne

Autot parkkiin ilman kuljettajaa

Automatisoitu ajaminen eli ilman kuljettajaa liikkuvat autot ovat tulevaisuutta. Nyt tällä tiellä on päästy askel eteenpäin, kun Euroopassa on saatu lupa ensimmäiselle automatisoidulle pysäköintijärjestelmälle. Lue lisää

Vertailut

TTS Työtehoseura testasi neljä robotti-imuria: Kotiympäristössä suorituskyky vaihtelee

Työtehoseuran testaamat robotti-imurit olivat koeolosuhteissa melko tasavertaisia, mutta käytännön testeissä niiden suorituskyky vaihteli. Etenkin nurkkien, seinänvierustojen ja eripaksuisten mattojen imurointituloksissa oli laitekohtaisia eroja. Lue lisää

Lämmitys

Lämpöyhtiöt kiertotalouden tekijöitä ja mahdollistajia

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja vastuullisuusajattelu energiayhtiöiden tärkeimmät syyt siirtyä kiertotalouteen. Lämpöyhtiöt ovat vahvoja kiertotalouden tekijöitä ja mahdollistajia. Kiertotalous kaukolämpöalalla hyödyntää myös muilla sektoreilla syntyvää energiaa. Lue lisää

Kodintekniikka

TTS Työtehoseura testasi neljä robotti-imuria: Kotiympäristössä suorituskyky vaihtelee

Työtehoseuran testaamat robotti-imurit olivat koeolosuhteissa melko tasavertaisia, mutta käytännön testeissä niiden suorituskyky vaihteli. Etenkin nurkkien, seinänvierustojen ja eripaksuisten mattojen imurointituloksissa oli laitekohtaisia eroja. Lue lisää

Laiteuutuudet

Johdoton pölynimuri, jolla voi myös mopata

Pussittomista, akkukäyttöisistä varsi-imureista on tullut erittäin suosittuja. Ja syystäkin, koska markkinoiden parhaat ovat sekä käteviä että tehokkaita. Roidmi on markkinoiden uusin laatumerkki. Todella tehokas ja innovatiivinen pölynimuri, joka osaa myös mopata lattiasi. Lue lisää

Blogi

Syksy jo saa – ja saakoon

Punertaa marjat pihlajain/ kuin verta niillä ois/ On kurkiaurat lentäneet/ jo yli pääni pois. Lue lisää