Lähes 500 miljoonan kilon ruokahävikki vuodessa:”Koko ruokaketju syyniin”

30.09.2012, klo 08:20Kommentteja 2

Jätteeksi päätyvä ruoka on tuhlausta – tärkeää olisi ostaa itselle oikea määrä ruokaa ja käyttää kaikki. Tässä auttaa suunnittelu ja annoskokojen huomioiminen. Kaupassa suunnittelu, oikea pakkauskoko tai irtomyynti auttaa valitsemaan itselle sopivan määrän. Näin sanoo MTT:n tutkija Kirsi Silvennoinen.

Nykyään kuulee enemmän puhuttavan, että syömme enemmän kuin kulutamme. Toisaalta myös hävitämme enemmän kuin kulutamme, ja jätteeksi päätyvä ruokavuori on hukkaan heitettyä. Banaani sinne, lihapulla tuonne. Kuinka paljon kotitaloudet nakkaavatkaan ruokaa pois?

MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) tutkija Kirsi Silvennoinen sanoo, että ruokaketjun hävikkiä on tärkeä tutkia, jotta ruoan ympäristövaikutukset, kuten ilmastonmuutos ja rehevöityminen eivät lisääntyisi. Ruoka kulkee pitkän matkan tiloilta koteihin ja hävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa ja myös ympäristövaikutuksia. – Lisäksi rahaa tuhlaantuu turhaan. Maapallon kasvava väestö tulee tarvitsemaan ruokaa entistä suurempia määriä eikä viljelyalaa voi kasvattaa vaarantamatta elinympäristöjä ja monimuotoisuutta. Siksi ruoan muuttuminen pelkästään jätteeksi täytyy estää ja vähentää minimiin, hän huomauttaa.

Yhdestä taloudesta ruokaa roskiin jopa 30 kiloa

Silvennoinen kertoo, että Foodspill hanke oli ensimmäinen Suomessa tehty elintarvikeketjun ruokahävikkiä arvioiva tutkimus:

– Mukana tutkimuksessa oli elintarviketeollisuus, kauppa, ravitsemispalvelut ja kotitaloudet. Suomalaiset kotitaloudet heittävät pois keskimäärin noin 20–30 kg ruokaa henkilöä kohden vuosittain ja yhteensä koko ketjun osalta hävikki on 60–90 kiloa henkilövuositasolla eli 335–460 miljoonaa kiloa, hän summaa.

Alkutuotantoa maatiloilla jne. ei tässä hankkeessa tutkittu, mutta se on Silvennoisen mukaan tulevaisuuden suunnitelmissa.

Koko ketju tutkittavaksi

– On tärkeää, että kaikissa ketjun vaiheissa tutkitaan paljonko hävikkiä syntyy ja mitä sen vähentämiseksi voi meistä jokainen tehdä. Myös mittausta ja tutkimusmenetelmiä pitää parantaa ja yhdenmukaistaa. Eri maissa tutkimuksia on tehty erilaisilla menetelmillä ja esimerkiksi ruokahävikki on määritelty eritavoin. Tärkeää on pystyä erottamaan vältettävissä oleva hävikki esimerkiksi biojätteistä kuten kahvinpuruista ja luista, hän mainitsee esimerkkeinä.

Hän sanoo, että myös muissa maissa tehdään tutkimuksia ja on ymmärretty sen tärkeys: ruoan riittävyys, hinnan vaihtelut ja vaikutukset ympäristöön tekevät tutkimusalasta ajankohtaisen.

– Vaikka teollistuneissa maissa ruokahävikkiä on kaikissa ruokaketjun vaiheissa, muodostuu sitä erityisesti ketjun loppupäässä kotitalouksissa, kun taas kehitysmaissa ruokaa pilaantuu sadonkorjuun jälkeen varastoinnissa.

Miten tämä kehityssuunta saataisiin parhaiten pysähtymään? Ostavatko ihmiset liikaa ruokaa, säilyttävät väärin tai tingitäänkö esimerkiksi kodin kylmäkoneista?

Kirsi Silvennoinen vastaa, että tärkeää olisi ostaa itselle oikea määrä ruokaa ja käyttää kaikki. Tässä auttaa suunnittelu ja annoskokojen huomioiminen. Kaupassa oikea pakkauskoko tai irtomyynti auttaa valitsemaan oman määrän. Kannattaa ostaa vähemmän, laadukkaampaa ja syödä kaikki. Hyvää ruokaa voi syödä useana päivänä peräkkäinkin, hän jatkaa.

Tähteet talteen ja luovuus kunniaan

Silvennoinen muistuttaa, että ruokailijoiden määrä kannattaa miettiä ja jos jotain kuitenkin jää, kannattaa tähteet oppia hyödyntämään.

– Toki myös oikea säilyttäminen on tärkeää, tähteiden rasiat pitää merkitä asianmukaisesti että niitä on mahdollista käyttää myöhemmin, hän sanoo.

Useissa maissa ”tähteistä” kokkaaminen on kulinarismia parhaimmillaan ja ruokapöytään kannetaankin herkkuja, jotka ovat ruokakaapin ”retroa”. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat piiraat, salaatit, keitot, pizzat ja suomalaiseen makuun vaikkapa ”Köyhät ritarit” jälkiruoaksi. Pieniä paineita voisi laittaa esimerkiksi median puolelle – nyt voisi olla sosiaalinen kysyntä teemalle – eilisen pöydästä huomisen herkku. Oivat Marttamme ovat tuottaneet hyvän tähde -vinkkilistan, josta voi ammentaa loistavia ideoita aterioiksi tai välipaloiksi.

Sesonki huomioitava

Ruoan ympäristövaikutukset syntyvät suurimmaksi osaksi viljelystä ja kasvatuksesta, ja ne vaihtelevat suuresti ruoasta riippuen. Avomaakasvisten ilmastovaikutus on pieni kun taas lihan kasvatuksessa päästöjä syntyy enemmän. Suunnittelemalla ruokalistan niin, että sesongit ja terveellisyys otetaan huomioon, voi vähentää myös ympäristökuormitusta. Kun vielä kaikki ostettu syödään, ollaan jo pitkällä, hän sanoo.

Millainen jääkaappi – sellainen sisältö

Millainen jääkaappi on sopiva ja mitä sen hankintaan liittyy? Etenkin vuokralla asuvat saavat tyytyä siihen mitä ”talo tarjoaa”, mutta pienillä nikseillä simppelinkin jääkaapin toimivuutta voi parantaa. Tuotteita ei kannata vain latoa hyllyille vaan miettiä oikeasti sopivat paikat, mitata eri tilojen lämpötilat sekä käyttää myös säilytysastioita.

Uuden kylmäkalusteen ostajan kannattaa miettiä käyttötarkoitusta. Täydennetäänkö jääkaappia esimerkiksi päivittäin vai ostetaanko kerralla isompi satsi.

Mikroruokia tai juureksia

Jääkaappia hankkiessa on hyvä miettiä elämän syviä ja hyviä kysymyksiä. Tarjolla on erilaisia teknisiä ratkaisuja ja uuden ajan innovaatioita esimerkiksi vihannesten säilytykseen. Joku saattaa tarvita vihanneksille enemmän tilaa ja joku toinen taas valmistaa usein kalaa tai liharuokia. Ei kannata hankkia liian pientä eikä toisaalta mitään jättiä ellei jääkaappia oikeasti täytetä kuin minimaalisesti. Jääkaapin asennuksessa happea pitää jäädä riittävästi – kylmälaitteet eivät saa sijaita lämpimien kodinkoneiden, kuten uunin tai astianpesukoneen vieressä. Myös ilmankiertotilan on oltava riittävä.

Energiamerkintä antaa vertailukelpoista tietoa laitteen kuluttaman sähkön määrästä. Parhaat kylmälaitteet ovat A+++ -luokkaa. Uusissa jääkaapeissa on myös usein antibacteria-pinnoite. Kaikkialla jääkapissa ei ole suinkaan sama lämpötila, joten tottumusten sijaan kannattaa oikeasti katsoa tuotteille oikeaoppiset paikat.

Mittaa lämpötiloja eri puolilta jääkaappia

Vaikka näyttö kertoo lämpötilan olevan +5 astetta, tämä pitää vanhemmissa jääkaapeissa todennäköisesti paikkansa kaapin keskiosan alapuolella. Nollatila on jääkaapin alaosassa sijaitseva kylmempi tila, jonka lämpötila on nimen mukaisesti nollassa tai jopa muutaman asteen sen alapuolella. Tässä tilassa tietyt raaka-aineet säilyvät moninkertaisen ajan tavalliseen jääkaappilämpötilaan verrattuna. Nollatila löytyy paremmista jääkaappimalleista ja se sijaitsee alimpana kaapissa.

VINKIT

– Jäähdytä ruoka pöydällä tai parvekkeella ennen jääkaappiin laittoa. Tällöin jääkaappi ei kuluta turhaan energiaa kuuman ruoan viilentämiseen. 
– Jäähdyttämistä voi nopeuttaa laittamalla astian tiskialtaaseen, joka on täytetty kylmällä vedellä. Talvella voi astian nostaa ulkosalle kannelliseen astiaan.
– Pakkaus estää kosteuden haihtumisen ja tuote pysyy mehevänä. Näin hajut ja maut eivät tartu. Tuotteet voi suojata myös käärimällä ne kelmuun tai folioon. Avatut säilyketölkit tyhjennetään kannelliseen muovi- tai lasiastiaan.
– Jos jääkaapin vaihtaminen on ajankohtaista, niin uusissa kylmälaitteissa on alhainen energiankulutus ja innovatiivisia toimintoja.
– Lämpötila vaihtelee jääkaapin eri osissa. Kylmintä on alimpien hyllyjen takaosassa, lähellä kylmäelementtiä tai pakastuslokeroa. Helposti pilaantuvat elintarvikkeet kannattaa sijoittaa näihin osiin. Jos kylmävaraajat ovat unohtuneet kotiin, osta muutama pakastevihannespussi korvikkeeksi. Hanki elintarvikkeet mahdollisimman läheltä kotia.

Teksti: Mirkka Kortelainen

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


kirjoitti ke 21. tammikuuta 2015 15.55.16

Säästöä

Hei!

Tämä väliotsikko on varsin harhauttava:

Yhdestä taloudesta ruokaa roskiin jopa 30 kiloa

Ilmeisesti viitataan vuosittaiseen kulutukseen, kuten heti perään tekstissäkin. Siinä sanotaan, että ruokahävikki on vuosittain 20-30 kiloa henkilöä kohden. Kaikki Suomen kotitaloudet eivät kuitenkaan ole yhden hengen sinkkutalouksia.

kirjoitti ke 21. tammikuuta 2015 15.56.16

säästä

Hei!

Tämä väliotsikko on varsin harhauttava:

Yhdestä taloudesta ruokaa roskiin jopa 30 kiloa

Ilmeisesti viitataan vuosittaiseen kulutukseen, kuten heti perään tekstissäkin. Siinä sanotaan, että ruokahävikki on vuosittain 20-30 kiloa henkilöä kohden. Kaikki Suomen kotitaloudet eivät kuitenkaan ole yhden hengen sinkkutalouksia.

Uutiset

Valaise joulu turvallisesti

Syksyä ja joulunaikaa valaistaan näyttävillä kausi- ja jouluvaloilla. Valojen käytössä kannattaa muistaa sähköturvallisuus, niin sisällä kuin ulkona. Tietenkin myös valojen sähkönkulutuksella on merkitystä. Kun uusia valoja hankkii, löytyy kaupasta energiatehokkaita vaihtoehtoja, jotka kestävät huolellisesti käytettyinä useita vuosia. Lue lisää

Uutiset

EU-alueesta vahva kansainvälinen ilmastovaikuttaja

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla. EU-komissio on esitellyt kunnianhimoisen ilmasto-ohjelman, jolla tulee olemaan maailmanlaajuisia vaikutuksia päästöjen vähentämiseen. Lue lisää

Pääkirjoitus

Energiantuotannon päästöt vähenevät vauhdilla

Energiateollisuus ry on sitoutunut puolittamaan päästöt nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Sähköntuotannosta on jo yli 80 prosenttia päästötöntä ja myös lämmöntuotannon päästöt putoavat vauhdilla. Jo nykyisellään suomalainen sähkö on eurooppalaisissa päästövertailuissa kärkipaikoilla. Lue lisää

Energiatehokkuus

Valaise joulu turvallisesti

Syksyä ja joulunaikaa valaistaan näyttävillä kausi- ja jouluvaloilla. Valojen käytössä kannattaa muistaa sähköturvallisuus, niin sisällä kuin ulkona. Tietenkin myös valojen sähkönkulutuksella on merkitystä. Kun uusia valoja hankkii, löytyy kaupasta energiatehokkaita vaihtoehtoja, jotka kestävät huolellisesti käytettyinä useita vuosia. Lue lisää

Liikenne

Autot parkkiin ilman kuljettajaa

Automatisoitu ajaminen eli ilman kuljettajaa liikkuvat autot ovat tulevaisuutta. Nyt tällä tiellä on päästy askel eteenpäin, kun Euroopassa on saatu lupa ensimmäiselle automatisoidulle pysäköintijärjestelmälle. Lue lisää

Vertailut

Korvaako varsi-imuri perinteisen imurin?

Imurivalmistajat uskovat varsi-imureihin ja niiden mallikirjo lisääntyy vauhdilla. Joko varsi-imurista on perinteisen perässä vedettävän letkuimurin haastajaksi, kodin ainoaksi imuriksi? Testasimme muutaman varsi-imurin. Miten kävi, tuliko koti puhtaaksi vai pitikö kaivaa letkuimuri kaapista korjaamaan siivousjälkeä varsi-imurin jäljiltä? Lue lisää

Lämmitys

Tulkoon pakkaset!

Kotona ei kannata hytistä. Lämmitys- ja ilmastointilaitteiden oikea toiminta kannattaa varmistaa jo ennen paukkupakkasia. Lue lisää

Kodintekniikka

Hemmottele jalkoja kylvyllä

Kuumottaako, aristaako ja kiristääkö jalkoja? Rentouttava jalkakylpy ja säännöllinen rasvaus on jo hyvä alku jalkojen hoidolle. Kylpylaitteet ovat helppokäyttöisiä ja niiden aikana voi esimerkiksi katsoa televisiota tai kuunnella äänikirjoja. Lue lisää

Laiteuutuudet

Kahvia kahvihifistelijöille

Aitoa italialaista espressoa, cappucinoa tai americanoa sekä höyryävän suklaista kaakaota yhdellä hipaisulla. De´Longhin Maestosan kahviautomaatin kylmäkahviohjelmalla loihdit myös kahvipöytään trendikkäät jääkahvit ja kylmät kahvidrinkit. Lue lisää

Blogi

Elämä on juhla

Pian on joulu, sitten uusi vuosi. Sen jälkeen koittaa pitkä ja harmaa arki. Lue lisää