Lähes 500 miljoonan kilon ruokahävikki vuodessa:”Koko ruokaketju syyniin”

30.09.2012, klo 08:20Kommentteja 2

Jätteeksi päätyvä ruoka on tuhlausta – tärkeää olisi ostaa itselle oikea määrä ruokaa ja käyttää kaikki. Tässä auttaa suunnittelu ja annoskokojen huomioiminen. Kaupassa suunnittelu, oikea pakkauskoko tai irtomyynti auttaa valitsemaan itselle sopivan määrän. Näin sanoo MTT:n tutkija Kirsi Silvennoinen.

Nykyään kuulee enemmän puhuttavan, että syömme enemmän kuin kulutamme. Toisaalta myös hävitämme enemmän kuin kulutamme, ja jätteeksi päätyvä ruokavuori on hukkaan heitettyä. Banaani sinne, lihapulla tuonne. Kuinka paljon kotitaloudet nakkaavatkaan ruokaa pois?

MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) tutkija Kirsi Silvennoinen sanoo, että ruokaketjun hävikkiä on tärkeä tutkia, jotta ruoan ympäristövaikutukset, kuten ilmastonmuutos ja rehevöityminen eivät lisääntyisi. Ruoka kulkee pitkän matkan tiloilta koteihin ja hävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa ja myös ympäristövaikutuksia. – Lisäksi rahaa tuhlaantuu turhaan. Maapallon kasvava väestö tulee tarvitsemaan ruokaa entistä suurempia määriä eikä viljelyalaa voi kasvattaa vaarantamatta elinympäristöjä ja monimuotoisuutta. Siksi ruoan muuttuminen pelkästään jätteeksi täytyy estää ja vähentää minimiin, hän huomauttaa.

Yhdestä taloudesta ruokaa roskiin jopa 30 kiloa

Silvennoinen kertoo, että Foodspill hanke oli ensimmäinen Suomessa tehty elintarvikeketjun ruokahävikkiä arvioiva tutkimus:

– Mukana tutkimuksessa oli elintarviketeollisuus, kauppa, ravitsemispalvelut ja kotitaloudet. Suomalaiset kotitaloudet heittävät pois keskimäärin noin 20–30 kg ruokaa henkilöä kohden vuosittain ja yhteensä koko ketjun osalta hävikki on 60–90 kiloa henkilövuositasolla eli 335–460 miljoonaa kiloa, hän summaa.

Alkutuotantoa maatiloilla jne. ei tässä hankkeessa tutkittu, mutta se on Silvennoisen mukaan tulevaisuuden suunnitelmissa.

Koko ketju tutkittavaksi

– On tärkeää, että kaikissa ketjun vaiheissa tutkitaan paljonko hävikkiä syntyy ja mitä sen vähentämiseksi voi meistä jokainen tehdä. Myös mittausta ja tutkimusmenetelmiä pitää parantaa ja yhdenmukaistaa. Eri maissa tutkimuksia on tehty erilaisilla menetelmillä ja esimerkiksi ruokahävikki on määritelty eritavoin. Tärkeää on pystyä erottamaan vältettävissä oleva hävikki esimerkiksi biojätteistä kuten kahvinpuruista ja luista, hän mainitsee esimerkkeinä.

Hän sanoo, että myös muissa maissa tehdään tutkimuksia ja on ymmärretty sen tärkeys: ruoan riittävyys, hinnan vaihtelut ja vaikutukset ympäristöön tekevät tutkimusalasta ajankohtaisen.

– Vaikka teollistuneissa maissa ruokahävikkiä on kaikissa ruokaketjun vaiheissa, muodostuu sitä erityisesti ketjun loppupäässä kotitalouksissa, kun taas kehitysmaissa ruokaa pilaantuu sadonkorjuun jälkeen varastoinnissa.

Miten tämä kehityssuunta saataisiin parhaiten pysähtymään? Ostavatko ihmiset liikaa ruokaa, säilyttävät väärin tai tingitäänkö esimerkiksi kodin kylmäkoneista?

Kirsi Silvennoinen vastaa, että tärkeää olisi ostaa itselle oikea määrä ruokaa ja käyttää kaikki. Tässä auttaa suunnittelu ja annoskokojen huomioiminen. Kaupassa oikea pakkauskoko tai irtomyynti auttaa valitsemaan oman määrän. Kannattaa ostaa vähemmän, laadukkaampaa ja syödä kaikki. Hyvää ruokaa voi syödä useana päivänä peräkkäinkin, hän jatkaa.

Tähteet talteen ja luovuus kunniaan

Silvennoinen muistuttaa, että ruokailijoiden määrä kannattaa miettiä ja jos jotain kuitenkin jää, kannattaa tähteet oppia hyödyntämään.

– Toki myös oikea säilyttäminen on tärkeää, tähteiden rasiat pitää merkitä asianmukaisesti että niitä on mahdollista käyttää myöhemmin, hän sanoo.

Useissa maissa ”tähteistä” kokkaaminen on kulinarismia parhaimmillaan ja ruokapöytään kannetaankin herkkuja, jotka ovat ruokakaapin ”retroa”. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat piiraat, salaatit, keitot, pizzat ja suomalaiseen makuun vaikkapa ”Köyhät ritarit” jälkiruoaksi. Pieniä paineita voisi laittaa esimerkiksi median puolelle – nyt voisi olla sosiaalinen kysyntä teemalle – eilisen pöydästä huomisen herkku. Oivat Marttamme ovat tuottaneet hyvän tähde -vinkkilistan, josta voi ammentaa loistavia ideoita aterioiksi tai välipaloiksi.

Sesonki huomioitava

Ruoan ympäristövaikutukset syntyvät suurimmaksi osaksi viljelystä ja kasvatuksesta, ja ne vaihtelevat suuresti ruoasta riippuen. Avomaakasvisten ilmastovaikutus on pieni kun taas lihan kasvatuksessa päästöjä syntyy enemmän. Suunnittelemalla ruokalistan niin, että sesongit ja terveellisyys otetaan huomioon, voi vähentää myös ympäristökuormitusta. Kun vielä kaikki ostettu syödään, ollaan jo pitkällä, hän sanoo.

Millainen jääkaappi – sellainen sisältö

Millainen jääkaappi on sopiva ja mitä sen hankintaan liittyy? Etenkin vuokralla asuvat saavat tyytyä siihen mitä ”talo tarjoaa”, mutta pienillä nikseillä simppelinkin jääkaapin toimivuutta voi parantaa. Tuotteita ei kannata vain latoa hyllyille vaan miettiä oikeasti sopivat paikat, mitata eri tilojen lämpötilat sekä käyttää myös säilytysastioita.

Uuden kylmäkalusteen ostajan kannattaa miettiä käyttötarkoitusta. Täydennetäänkö jääkaappia esimerkiksi päivittäin vai ostetaanko kerralla isompi satsi.

Mikroruokia tai juureksia

Jääkaappia hankkiessa on hyvä miettiä elämän syviä ja hyviä kysymyksiä. Tarjolla on erilaisia teknisiä ratkaisuja ja uuden ajan innovaatioita esimerkiksi vihannesten säilytykseen. Joku saattaa tarvita vihanneksille enemmän tilaa ja joku toinen taas valmistaa usein kalaa tai liharuokia. Ei kannata hankkia liian pientä eikä toisaalta mitään jättiä ellei jääkaappia oikeasti täytetä kuin minimaalisesti. Jääkaapin asennuksessa happea pitää jäädä riittävästi – kylmälaitteet eivät saa sijaita lämpimien kodinkoneiden, kuten uunin tai astianpesukoneen vieressä. Myös ilmankiertotilan on oltava riittävä.

Energiamerkintä antaa vertailukelpoista tietoa laitteen kuluttaman sähkön määrästä. Parhaat kylmälaitteet ovat A+++ -luokkaa. Uusissa jääkaapeissa on myös usein antibacteria-pinnoite. Kaikkialla jääkapissa ei ole suinkaan sama lämpötila, joten tottumusten sijaan kannattaa oikeasti katsoa tuotteille oikeaoppiset paikat.

Mittaa lämpötiloja eri puolilta jääkaappia

Vaikka näyttö kertoo lämpötilan olevan +5 astetta, tämä pitää vanhemmissa jääkaapeissa todennäköisesti paikkansa kaapin keskiosan alapuolella. Nollatila on jääkaapin alaosassa sijaitseva kylmempi tila, jonka lämpötila on nimen mukaisesti nollassa tai jopa muutaman asteen sen alapuolella. Tässä tilassa tietyt raaka-aineet säilyvät moninkertaisen ajan tavalliseen jääkaappilämpötilaan verrattuna. Nollatila löytyy paremmista jääkaappimalleista ja se sijaitsee alimpana kaapissa.

VINKIT

– Jäähdytä ruoka pöydällä tai parvekkeella ennen jääkaappiin laittoa. Tällöin jääkaappi ei kuluta turhaan energiaa kuuman ruoan viilentämiseen. 
– Jäähdyttämistä voi nopeuttaa laittamalla astian tiskialtaaseen, joka on täytetty kylmällä vedellä. Talvella voi astian nostaa ulkosalle kannelliseen astiaan.
– Pakkaus estää kosteuden haihtumisen ja tuote pysyy mehevänä. Näin hajut ja maut eivät tartu. Tuotteet voi suojata myös käärimällä ne kelmuun tai folioon. Avatut säilyketölkit tyhjennetään kannelliseen muovi- tai lasiastiaan.
– Jos jääkaapin vaihtaminen on ajankohtaista, niin uusissa kylmälaitteissa on alhainen energiankulutus ja innovatiivisia toimintoja.
– Lämpötila vaihtelee jääkaapin eri osissa. Kylmintä on alimpien hyllyjen takaosassa, lähellä kylmäelementtiä tai pakastuslokeroa. Helposti pilaantuvat elintarvikkeet kannattaa sijoittaa näihin osiin. Jos kylmävaraajat ovat unohtuneet kotiin, osta muutama pakastevihannespussi korvikkeeksi. Hanki elintarvikkeet mahdollisimman läheltä kotia.

Teksti: Mirkka Kortelainen

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


kirjoitti ke 21. tammikuuta 2015 15.55.16

Säästöä

Hei!

Tämä väliotsikko on varsin harhauttava:

Yhdestä taloudesta ruokaa roskiin jopa 30 kiloa

Ilmeisesti viitataan vuosittaiseen kulutukseen, kuten heti perään tekstissäkin. Siinä sanotaan, että ruokahävikki on vuosittain 20-30 kiloa henkilöä kohden. Kaikki Suomen kotitaloudet eivät kuitenkaan ole yhden hengen sinkkutalouksia.

kirjoitti ke 21. tammikuuta 2015 15.56.16

säästä

Hei!

Tämä väliotsikko on varsin harhauttava:

Yhdestä taloudesta ruokaa roskiin jopa 30 kiloa

Ilmeisesti viitataan vuosittaiseen kulutukseen, kuten heti perään tekstissäkin. Siinä sanotaan, että ruokahävikki on vuosittain 20-30 kiloa henkilöä kohden. Kaikki Suomen kotitaloudet eivät kuitenkaan ole yhden hengen sinkkutalouksia.

Uutiset

Kotipihasta perhosten paratiisi

Haluaisitko, että pihallasi lentelisi paljon kauniita päiväperhosia? Tämä on usein vain järjestelykysymys. Lue lisää

Uutiset

Raparperi on kirpeä herkku

Raparperi on jokaiselle suomalaiselle tuttu kirpeän hapan kasvi. Raparperi tuottaa satoa jo aikaisin keväällä, kun muut kasvit vasta ihmettelevät tulevan kesän haasteita. Lisäksi raparperi viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla kaikkialla Suomessa. Siksi raparperista valmistetut herkut ovat suomalaisen keittiön kestosuosikkeja. Lue lisää

Pääkirjoitus

Energiaverojärjestelmä vaatii kokonaisremontin

Sitran Kestävän verotuksen raportissa esitetään verotuksen painopisteen siirtämistä asteittain työn ja yrittämisen verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Lue lisää

Energiatehokkuus

Pihoille kaivataan valoa

Pihan kulkureittien valaiseminen on kyselyn mukaan pihojen tärkein sähköistysaihe. Pihalle kaivataan myös pistorasioita kausivaloille sekä sähköisille työkaluille. Nyt on oikea aika suunnitella pihan sähköistyksen parantaminen ja toteuttaa se kesän aikana ennen syksyn pimeitä. Lue lisää

Liikenne

Sähköauto ladataan useimmiten kotona

Sähköauton lataaminen on kotona helppoa. Omakotitalossa päätöksen omasta latauspisteestä voi tehdä itse, taloyhtiöissä tarvitaan taloyhtiön päätös sähköautojen latauspisteiden toteuttamisesta. Ennen lataamista tai latauspisteen hankintaa on selvitettävä kiinteistön sähköjärjestelmän mitoitus ja pistorasioiden soveltuvuus jatkuvaan lataamiseen. Lue lisää

Vertailut

Premiumia ja tavallisuutta

Sähköautoja alkaa olla tarjolla jo eri luokkiin, niin premiumiin kuin kansanautoluokkaan. Tosin varsinaista kansansähköautoa ei ole vielä nähty, sen verran hinnat ovat edelleen korkeat. Vaihtoehtoja löytyy eri hintaluokkiin ja ajomatkat yhdellä latauksella alkavat olla useimmille riittävät. Vertailimme miten Jaguar I-Pace ja Hyundai Kona Electric soveltuvat pidemmille matkoille ja kaupunkiin. Lue lisää

Lämmitys

Aika siirtyä jäähdyttelemään?

Moni asunto voi muuttua helteellä tukalan kuumaksi. Jäähdytys kannattaa tehdä tehokkaasti, mutta energiaa tuhlaamatta. Lue lisää

Laiteuutuudet

Keskuspölynimuri on vaihtoehto perinteiselle

Suomalaiset mieltävät keskuspölynimurin asennuksen kotiin usein hankalaksi ja vaikeaksi. Keskuspölynimurin asennus vie usein kuitenkin vain muutamia tunteja. Allaway on koonnut yhteen asiantuntijoiden käytännön vinkit, kuinka keskuspölynimurin asennus kotiin etenee vaihe vaiheelta. Lue lisää

Blogi

Suomelle euroviisuvoitto!

Savu ei hälvene vuoden 2002 Eurovision laulukilpailujen yhteydessä järjestettyjen lintujen euroviisujen ympäriltä. Lue lisää