Lähes 500 miljoonan kilon ruokahävikki vuodessa:”Koko ruokaketju syyniin”

30.09.2012, klo 08:20Kommentteja 2

Jätteeksi päätyvä ruoka on tuhlausta – tärkeää olisi ostaa itselle oikea määrä ruokaa ja käyttää kaikki. Tässä auttaa suunnittelu ja annoskokojen huomioiminen. Kaupassa suunnittelu, oikea pakkauskoko tai irtomyynti auttaa valitsemaan itselle sopivan määrän. Näin sanoo MTT:n tutkija Kirsi Silvennoinen.

Nykyään kuulee enemmän puhuttavan, että syömme enemmän kuin kulutamme. Toisaalta myös hävitämme enemmän kuin kulutamme, ja jätteeksi päätyvä ruokavuori on hukkaan heitettyä. Banaani sinne, lihapulla tuonne. Kuinka paljon kotitaloudet nakkaavatkaan ruokaa pois?

MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) tutkija Kirsi Silvennoinen sanoo, että ruokaketjun hävikkiä on tärkeä tutkia, jotta ruoan ympäristövaikutukset, kuten ilmastonmuutos ja rehevöityminen eivät lisääntyisi. Ruoka kulkee pitkän matkan tiloilta koteihin ja hävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa ja myös ympäristövaikutuksia. – Lisäksi rahaa tuhlaantuu turhaan. Maapallon kasvava väestö tulee tarvitsemaan ruokaa entistä suurempia määriä eikä viljelyalaa voi kasvattaa vaarantamatta elinympäristöjä ja monimuotoisuutta. Siksi ruoan muuttuminen pelkästään jätteeksi täytyy estää ja vähentää minimiin, hän huomauttaa.

Yhdestä taloudesta ruokaa roskiin jopa 30 kiloa

Silvennoinen kertoo, että Foodspill hanke oli ensimmäinen Suomessa tehty elintarvikeketjun ruokahävikkiä arvioiva tutkimus:

– Mukana tutkimuksessa oli elintarviketeollisuus, kauppa, ravitsemispalvelut ja kotitaloudet. Suomalaiset kotitaloudet heittävät pois keskimäärin noin 20–30 kg ruokaa henkilöä kohden vuosittain ja yhteensä koko ketjun osalta hävikki on 60–90 kiloa henkilövuositasolla eli 335–460 miljoonaa kiloa, hän summaa.

Alkutuotantoa maatiloilla jne. ei tässä hankkeessa tutkittu, mutta se on Silvennoisen mukaan tulevaisuuden suunnitelmissa.

Koko ketju tutkittavaksi

– On tärkeää, että kaikissa ketjun vaiheissa tutkitaan paljonko hävikkiä syntyy ja mitä sen vähentämiseksi voi meistä jokainen tehdä. Myös mittausta ja tutkimusmenetelmiä pitää parantaa ja yhdenmukaistaa. Eri maissa tutkimuksia on tehty erilaisilla menetelmillä ja esimerkiksi ruokahävikki on määritelty eritavoin. Tärkeää on pystyä erottamaan vältettävissä oleva hävikki esimerkiksi biojätteistä kuten kahvinpuruista ja luista, hän mainitsee esimerkkeinä.

Hän sanoo, että myös muissa maissa tehdään tutkimuksia ja on ymmärretty sen tärkeys: ruoan riittävyys, hinnan vaihtelut ja vaikutukset ympäristöön tekevät tutkimusalasta ajankohtaisen.

– Vaikka teollistuneissa maissa ruokahävikkiä on kaikissa ruokaketjun vaiheissa, muodostuu sitä erityisesti ketjun loppupäässä kotitalouksissa, kun taas kehitysmaissa ruokaa pilaantuu sadonkorjuun jälkeen varastoinnissa.

Miten tämä kehityssuunta saataisiin parhaiten pysähtymään? Ostavatko ihmiset liikaa ruokaa, säilyttävät väärin tai tingitäänkö esimerkiksi kodin kylmäkoneista?

Kirsi Silvennoinen vastaa, että tärkeää olisi ostaa itselle oikea määrä ruokaa ja käyttää kaikki. Tässä auttaa suunnittelu ja annoskokojen huomioiminen. Kaupassa oikea pakkauskoko tai irtomyynti auttaa valitsemaan oman määrän. Kannattaa ostaa vähemmän, laadukkaampaa ja syödä kaikki. Hyvää ruokaa voi syödä useana päivänä peräkkäinkin, hän jatkaa.

Tähteet talteen ja luovuus kunniaan

Silvennoinen muistuttaa, että ruokailijoiden määrä kannattaa miettiä ja jos jotain kuitenkin jää, kannattaa tähteet oppia hyödyntämään.

– Toki myös oikea säilyttäminen on tärkeää, tähteiden rasiat pitää merkitä asianmukaisesti että niitä on mahdollista käyttää myöhemmin, hän sanoo.

Useissa maissa ”tähteistä” kokkaaminen on kulinarismia parhaimmillaan ja ruokapöytään kannetaankin herkkuja, jotka ovat ruokakaapin ”retroa”. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat piiraat, salaatit, keitot, pizzat ja suomalaiseen makuun vaikkapa ”Köyhät ritarit” jälkiruoaksi. Pieniä paineita voisi laittaa esimerkiksi median puolelle – nyt voisi olla sosiaalinen kysyntä teemalle – eilisen pöydästä huomisen herkku. Oivat Marttamme ovat tuottaneet hyvän tähde -vinkkilistan, josta voi ammentaa loistavia ideoita aterioiksi tai välipaloiksi.

Sesonki huomioitava

Ruoan ympäristövaikutukset syntyvät suurimmaksi osaksi viljelystä ja kasvatuksesta, ja ne vaihtelevat suuresti ruoasta riippuen. Avomaakasvisten ilmastovaikutus on pieni kun taas lihan kasvatuksessa päästöjä syntyy enemmän. Suunnittelemalla ruokalistan niin, että sesongit ja terveellisyys otetaan huomioon, voi vähentää myös ympäristökuormitusta. Kun vielä kaikki ostettu syödään, ollaan jo pitkällä, hän sanoo.

Millainen jääkaappi – sellainen sisältö

Millainen jääkaappi on sopiva ja mitä sen hankintaan liittyy? Etenkin vuokralla asuvat saavat tyytyä siihen mitä ”talo tarjoaa”, mutta pienillä nikseillä simppelinkin jääkaapin toimivuutta voi parantaa. Tuotteita ei kannata vain latoa hyllyille vaan miettiä oikeasti sopivat paikat, mitata eri tilojen lämpötilat sekä käyttää myös säilytysastioita.

Uuden kylmäkalusteen ostajan kannattaa miettiä käyttötarkoitusta. Täydennetäänkö jääkaappia esimerkiksi päivittäin vai ostetaanko kerralla isompi satsi.

Mikroruokia tai juureksia

Jääkaappia hankkiessa on hyvä miettiä elämän syviä ja hyviä kysymyksiä. Tarjolla on erilaisia teknisiä ratkaisuja ja uuden ajan innovaatioita esimerkiksi vihannesten säilytykseen. Joku saattaa tarvita vihanneksille enemmän tilaa ja joku toinen taas valmistaa usein kalaa tai liharuokia. Ei kannata hankkia liian pientä eikä toisaalta mitään jättiä ellei jääkaappia oikeasti täytetä kuin minimaalisesti. Jääkaapin asennuksessa happea pitää jäädä riittävästi – kylmälaitteet eivät saa sijaita lämpimien kodinkoneiden, kuten uunin tai astianpesukoneen vieressä. Myös ilmankiertotilan on oltava riittävä.

Energiamerkintä antaa vertailukelpoista tietoa laitteen kuluttaman sähkön määrästä. Parhaat kylmälaitteet ovat A+++ -luokkaa. Uusissa jääkaapeissa on myös usein antibacteria-pinnoite. Kaikkialla jääkapissa ei ole suinkaan sama lämpötila, joten tottumusten sijaan kannattaa oikeasti katsoa tuotteille oikeaoppiset paikat.

Mittaa lämpötiloja eri puolilta jääkaappia

Vaikka näyttö kertoo lämpötilan olevan +5 astetta, tämä pitää vanhemmissa jääkaapeissa todennäköisesti paikkansa kaapin keskiosan alapuolella. Nollatila on jääkaapin alaosassa sijaitseva kylmempi tila, jonka lämpötila on nimen mukaisesti nollassa tai jopa muutaman asteen sen alapuolella. Tässä tilassa tietyt raaka-aineet säilyvät moninkertaisen ajan tavalliseen jääkaappilämpötilaan verrattuna. Nollatila löytyy paremmista jääkaappimalleista ja se sijaitsee alimpana kaapissa.

VINKIT

– Jäähdytä ruoka pöydällä tai parvekkeella ennen jääkaappiin laittoa. Tällöin jääkaappi ei kuluta turhaan energiaa kuuman ruoan viilentämiseen. 
– Jäähdyttämistä voi nopeuttaa laittamalla astian tiskialtaaseen, joka on täytetty kylmällä vedellä. Talvella voi astian nostaa ulkosalle kannelliseen astiaan.
– Pakkaus estää kosteuden haihtumisen ja tuote pysyy mehevänä. Näin hajut ja maut eivät tartu. Tuotteet voi suojata myös käärimällä ne kelmuun tai folioon. Avatut säilyketölkit tyhjennetään kannelliseen muovi- tai lasiastiaan.
– Jos jääkaapin vaihtaminen on ajankohtaista, niin uusissa kylmälaitteissa on alhainen energiankulutus ja innovatiivisia toimintoja.
– Lämpötila vaihtelee jääkaapin eri osissa. Kylmintä on alimpien hyllyjen takaosassa, lähellä kylmäelementtiä tai pakastuslokeroa. Helposti pilaantuvat elintarvikkeet kannattaa sijoittaa näihin osiin. Jos kylmävaraajat ovat unohtuneet kotiin, osta muutama pakastevihannespussi korvikkeeksi. Hanki elintarvikkeet mahdollisimman läheltä kotia.

Teksti: Mirkka Kortelainen

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


kirjoitti ke 21. tammikuuta 2015 15.55.16

Säästöä

Hei!

Tämä väliotsikko on varsin harhauttava:

Yhdestä taloudesta ruokaa roskiin jopa 30 kiloa

Ilmeisesti viitataan vuosittaiseen kulutukseen, kuten heti perään tekstissäkin. Siinä sanotaan, että ruokahävikki on vuosittain 20-30 kiloa henkilöä kohden. Kaikki Suomen kotitaloudet eivät kuitenkaan ole yhden hengen sinkkutalouksia.

kirjoitti ke 21. tammikuuta 2015 15.56.16

säästä

Hei!

Tämä väliotsikko on varsin harhauttava:

Yhdestä taloudesta ruokaa roskiin jopa 30 kiloa

Ilmeisesti viitataan vuosittaiseen kulutukseen, kuten heti perään tekstissäkin. Siinä sanotaan, että ruokahävikki on vuosittain 20-30 kiloa henkilöä kohden. Kaikki Suomen kotitaloudet eivät kuitenkaan ole yhden hengen sinkkutalouksia.

Uutiset

Silakkasushit tai silakkaa perulaisittain – Silakka taipuu trendikeittiön tarpeisiin

Silakasta on moneksi. On hyvä muistaa, että kotimainen luonnonkala on maukas ja monipuolinen vaihtoehto kasvatetulle lohelle tai kirjolohelle. Silakka taipuu myös nykyaikaiseen ruuanlaittoon. Lue lisää

Uutiset

Ilmastositoumus linjaa energiateollisuuden tavoitteet - Puolitetaan päästöt!

Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomen olisi syytä olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kirjattu myös hallituksen ohjelmaan. Lue lisää

Pääkirjoitus

Hinta ja ilmastoystävällisyys ratkaisevat lämmitysvalinnan

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisille tärkeimmät tekijät lämmitysratkaisun valinnassa ovat ilmastovaikutukset ja hinta. Lämpöyhtiöt ovat jo pääosin siirtyneet ympäristöystävällisiin tuotantotapoihin ja samalla kestävään kehitykseen hinnoittelussa. Lue lisää

Energiatehokkuus

Suomalaiset tuntevat melko hyvin eri ruokien ilmastovaikutukset

Ruoan ilmastovaikutukset ovat nousseet vahvasti keskusteluun ilmaston lämpenemisen myötä. Tutkimuksen mukaan suomalaiset osaavat sijoittaa eri ruoka-aineet melko hyvin järjestykseen ilmastovaikutusten perusteella. Lue lisää

Liikenne

Autot parkkiin ilman kuljettajaa

Automatisoitu ajaminen eli ilman kuljettajaa liikkuvat autot ovat tulevaisuutta. Nyt tällä tiellä on päästy askel eteenpäin, kun Euroopassa on saatu lupa ensimmäiselle automatisoidulle pysäköintijärjestelmälle. Lue lisää

Vertailut

TTS Työtehoseura testasi neljä robotti-imuria: Kotiympäristössä suorituskyky vaihtelee

Työtehoseuran testaamat robotti-imurit olivat koeolosuhteissa melko tasavertaisia, mutta käytännön testeissä niiden suorituskyky vaihteli. Etenkin nurkkien, seinänvierustojen ja eripaksuisten mattojen imurointituloksissa oli laitekohtaisia eroja. Lue lisää

Lämmitys

Lämpöyhtiöt kiertotalouden tekijöitä ja mahdollistajia

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja vastuullisuusajattelu energiayhtiöiden tärkeimmät syyt siirtyä kiertotalouteen. Lämpöyhtiöt ovat vahvoja kiertotalouden tekijöitä ja mahdollistajia. Kiertotalous kaukolämpöalalla hyödyntää myös muilla sektoreilla syntyvää energiaa. Lue lisää

Kodintekniikka

TTS Työtehoseura testasi neljä robotti-imuria: Kotiympäristössä suorituskyky vaihtelee

Työtehoseuran testaamat robotti-imurit olivat koeolosuhteissa melko tasavertaisia, mutta käytännön testeissä niiden suorituskyky vaihteli. Etenkin nurkkien, seinänvierustojen ja eripaksuisten mattojen imurointituloksissa oli laitekohtaisia eroja. Lue lisää

Laiteuutuudet

Johdoton pölynimuri, jolla voi myös mopata

Pussittomista, akkukäyttöisistä varsi-imureista on tullut erittäin suosittuja. Ja syystäkin, koska markkinoiden parhaat ovat sekä käteviä että tehokkaita. Roidmi on markkinoiden uusin laatumerkki. Todella tehokas ja innovatiivinen pölynimuri, joka osaa myös mopata lattiasi. Lue lisää

Blogi

Syksy jo saa – ja saakoon

Punertaa marjat pihlajain/ kuin verta niillä ois/ On kurkiaurat lentäneet/ jo yli pääni pois. Lue lisää