23.05.2019, kello 08.35
Energiaverojärjestelmä vaatii kokonaisremontin
Sitran Kestävän verotuksen raportissa esitetään verotuksen painopisteen siirtämistä asteittain työn ja yrittämisen verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen.
Verotuksen kokonaisuuden kehittäminen on kannatettavaa, sillä myös energiaverojärjestelmämme tulee tulevalla vuosikymmenellä tiensä päähän.
Koko energia-ala on murroksessa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö laskee energiantuotannossa marginaaliseksi ja vähenee merkittävästi myös muilla yhteiskunnan sektoreilla, kuten liikenteessä.
Olemme pian tilanteessa, jossa fossiilisia polttoaineita verottamalla ei saada verotuloja, vaikka painopistettä näihin siirrettäisiin voimakkaastikin. Tämä muutos tunnistetaan Sitran raportissa heikosti.
Verotuksen perusperiaatteena tulee olla verotuksen tuoton ylläpitäminen, ja verojen ohjausvaikutuksen hyödyntäminen niillä aloilla, jotka ovat päästökaupan ulkopuolella.
Esimerkiksi sähkön kohdalla verojen korottaminen ei tuottaisi merkittäviä ilmastohyötyjä, sillä sähköntuotanto on hyvin vähäpäästöistä jo nyt. Sähköveron korottaminen päinvastoin hidastaisi siirtymistä puhtaampien energialähteiden käyttämiseen.
Sähköveron laskeminen saattaisi sen sijaan nostaa sähköveron kertymää, jos esimerkiksi siirtyminen öljylämmityksestä sähkölämmitykseen olisi taloudellisesti houkuttelevaa ja sähkönkäyttö lisääntyisi. Samalla myös päästöt vähenisivät.
Yrityksille verotuksen muutos on mittava haaste ja toimintaympäristön on pysyttävä ennakoitavana, että investoiminen kannattaa. Siksi muutos on valmisteltava huolella ja huolehdittava riittävistä siirtymäajoista. Samalla on huolehdittava, että yrityksillä on varaa lähteä energiamurrokseen mukaan kehittämällä ja kokeilemalla uusia teknologioita.
Ilmasto-ohjauksen näkökulmasta meillä on jo käytössä erittäin vahva taloudellinen ohjauskeino eli EU:n päästökauppa. Sen piirissä on puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Kotimainen päällekkäinen verotus ei lisää ilmasto-ohjaavuutta, sillä jos jokin raaka-aine tai tuotantomuoto verotetaan pois, päästöoikeudet vapautuvat johonkin toiseen EU-maahan. Myös tuotanto saattaa seurata perässä. Tehokkainta ilmastopolitiikkaa olisi päästökaupan piirin asteittainen laajentaminen koskemaan esimerkiksi asumista.
Ari J. Vesa
Kommentit