Myrskyille ja lumelle tunteettomalla sähköverkolla on hintansa

03.05.2018, klo 15:08Kommentteja 0

Maakaapelointi ja sähköverkkoinvestoinnit helpottavat kansalaisten elämää. Myrskyille ja tykkylumelle tunteettomat sähköverkot eivät kuitenkaan synny ilmaiseksi — sähköverkkoihin investoidaan lähes yhdeksän miljardia euroa vuosien 2014–2028 välisenä aikana. Investoinneilla lisätään sähkön toimitusvarmuutta.


Lainsäädäntö ohjaa sähköverkkoinvestointeja ilmajohtoverkkojen rakentamisesta kohti säävarmojen maakaapeleiden rakentamista.


Sähköverkkotoiminta on Suomen valvotuin toimiala. Taustalla vaikuttavat erityislainsäädäntö ja verkkoyhtiöiden toimintaa valvova viranomainen — Energiavirasto. Lainsäädäntö ja valvontakoneisto pitävät huolen siitä, että sähköverkot toimivat varmasti kaikissa tilanteissa. Samalla varmistetaan, että sähköverkkoihin investoidaan riittävästi ja että yhtiöt eivät kerää liian suuria voittoja.

Sähköverkkoyhtiöiden toimintaa ohjaava valvonta on vuosien varrella ehtinyt näyttää kyntensä. Lainsäädäntöön ja viranomaisten toimintaan voi luottaa, kuten monet asiantuntijat ovat jo ehtineet todeta. Sähkön siirtopalveluiden ylihinnoittelu ja ylisuurten tuottojen kerääminen ei ole mahdollista, koska viranomainen määrittelee sähkön siirtohinnoille katon. Jos toiminnassa syntyy ylijäämää, on se palautettava asiakkaille.

Vuonna 2011 myrskyt murjoivat sähköverkkoja monilla alueilla. Kansalaisten ja päättäjien mielestä tuhoja syntyi liikaa ja niiden korjaaminen kesti liian kauan. Siksi sähkömarkkinalakia muutettiin nopeasti — uusi lainsäädäntö ohjaakin sähköverkkoinvestointeja ilmajohtoverkkojen rakentamisesta kohti säävarmojen maakaapeleiden rakentamista. Maakaapelointi on kuitenkin ilmajohtoverkkoja kalliimpaa. Samalla osa ilmajohtoverkkoihin tehdyistä investoinneista valuu ennenaikaisesti hukkaan.


Maakaapelointi on ilmajohtoverkkoja kalliimpaa.


Taustaa


Mikä sähköverkkojen rakentamisessa maksaa?

Sähkön siirtoverkkojen rakentaminen on sähköverkkoliiketoiminnan suurin kuluerä. Kaapeleiden lisäksi tarvitaan sähköasemia, muuntamoita ja monenlaisia sähköteknisiä nippeleitä. Uuden ajan älyverkkojen älykkyydelläkin on hintalappunsa.

Sähköverkkoinvestointien osuus sähkön siirtohinnasta on keskimäärin 54 prosenttia. Sähköverkkojen kunnossapito taas nielee kuluista kolmanneksen. Muita pienempiä kulueriä ovat kantaverkkoyhtiö Fingridille maksettavat kantaverkon siirtomaksut (10 %) ja hallintokulut (6 %).

Sähköasiakkaat maksavat ensisijaisesti siitä, että sähköverkot ovat olemassa. Sähköverkoissa siirretyn sähköenergian määrä ei vaikuta juuri lainkaan verkkoliiketoiminnan kustannuksiin. Verkkoyhtiön on maksettava investoinneista aiheutuvat rahoituskustannukset, vaikka verkko ei välittäisi yhtäkään kilowattituntia asiakkaille.

Verottajakin haluaa osansa. Verojen osuus kerrostalossa asuvan perheen sähkön siirtohinnasta on reilut 40 prosenttia, mutta sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan siirtohinnasta veroja voi olla lähes 60 prosenttia. Siirtohintoihin upotettuja veroja on sitä paitsi kahta laatua: arvonlisäveroa ja sähköveroa.

Sähkön siirtohinnan sisältämien verojen määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1997 lähtien. Vuoden 2011 alussa verojen määrä lähes kaksinkertaistui. Tämän jälkeen nousu on jatkunut tasaisesti.

Teksti: Petri Sallinen
Kuvat: Ari J. Vesa

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


Uutiset

Kotipihasta perhosten paratiisi

Haluaisitko, että pihallasi lentelisi paljon kauniita päiväperhosia? Tämä on usein vain järjestelykysymys. Lue lisää

Uutiset

Raparperi on kirpeä herkku

Raparperi on jokaiselle suomalaiselle tuttu kirpeän hapan kasvi. Raparperi tuottaa satoa jo aikaisin keväällä, kun muut kasvit vasta ihmettelevät tulevan kesän haasteita. Lisäksi raparperi viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla kaikkialla Suomessa. Siksi raparperista valmistetut herkut ovat suomalaisen keittiön kestosuosikkeja. Lue lisää

Pääkirjoitus

Energiaverojärjestelmä vaatii kokonaisremontin

Sitran Kestävän verotuksen raportissa esitetään verotuksen painopisteen siirtämistä asteittain työn ja yrittämisen verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Lue lisää

Energiatehokkuus

Pihoille kaivataan valoa

Pihan kulkureittien valaiseminen on kyselyn mukaan pihojen tärkein sähköistysaihe. Pihalle kaivataan myös pistorasioita kausivaloille sekä sähköisille työkaluille. Nyt on oikea aika suunnitella pihan sähköistyksen parantaminen ja toteuttaa se kesän aikana ennen syksyn pimeitä. Lue lisää

Liikenne

Sähköauto ladataan useimmiten kotona

Sähköauton lataaminen on kotona helppoa. Omakotitalossa päätöksen omasta latauspisteestä voi tehdä itse, taloyhtiöissä tarvitaan taloyhtiön päätös sähköautojen latauspisteiden toteuttamisesta. Ennen lataamista tai latauspisteen hankintaa on selvitettävä kiinteistön sähköjärjestelmän mitoitus ja pistorasioiden soveltuvuus jatkuvaan lataamiseen. Lue lisää

Vertailut

Premiumia ja tavallisuutta

Sähköautoja alkaa olla tarjolla jo eri luokkiin, niin premiumiin kuin kansanautoluokkaan. Tosin varsinaista kansansähköautoa ei ole vielä nähty, sen verran hinnat ovat edelleen korkeat. Vaihtoehtoja löytyy eri hintaluokkiin ja ajomatkat yhdellä latauksella alkavat olla useimmille riittävät. Vertailimme miten Jaguar I-Pace ja Hyundai Kona Electric soveltuvat pidemmille matkoille ja kaupunkiin. Lue lisää

Lämmitys

Aika siirtyä jäähdyttelemään?

Moni asunto voi muuttua helteellä tukalan kuumaksi. Jäähdytys kannattaa tehdä tehokkaasti, mutta energiaa tuhlaamatta. Lue lisää

Laiteuutuudet

Keskuspölynimuri on vaihtoehto perinteiselle

Suomalaiset mieltävät keskuspölynimurin asennuksen kotiin usein hankalaksi ja vaikeaksi. Keskuspölynimurin asennus vie usein kuitenkin vain muutamia tunteja. Allaway on koonnut yhteen asiantuntijoiden käytännön vinkit, kuinka keskuspölynimurin asennus kotiin etenee vaihe vaiheelta. Lue lisää

Blogi

Suomelle euroviisuvoitto!

Savu ei hälvene vuoden 2002 Eurovision laulukilpailujen yhteydessä järjestettyjen lintujen euroviisujen ympäriltä. Lue lisää