Suomen sähköiset sata vuotta osa 3, 1973-1995 Juppinalleja ja leipäkoneita

26.09.2017, klo 16:29Kommentteja 0

Suomi eli 80–luvulla nousukautta, mutta sukelsi 90–luvun alussa syvälle lamaan. Samaan aikaan tietokoneet ja matkapuhelimet alkoivat muuttaa arkeamme.


Kun Lähi-Idässä sodittiin ja öljyntuottajamaat vähensivät öljyn vientiä, niin suomalaiskodeissa jouduttiin vääntämään termostaatteja pienemmälle.

Niin sanotun ensimmäisen öljykriisin synnyttämät energiansäästömääräykset olivat voimassa joulukuusta 1973 toukokuun 1974 loppuun. Öljykriisi sai monet miettimään aivan uudella tavalla energiansäästön merkitystä ja energiavarojen riittävyyttä.

Energiasektorilla tapahtui toki muutakin. Suomessa siirryttiin esimerkiksi atomiaikaan. Loviisan ydinvoimalaitoksen ensimmäinen reaktori käynnistettiin vuonna 1977 ja Olkiluodon ykkösreaktori vuonna 1978. Vuonna 1980 kummassakin laitoksessa starttasi vielä toinen reaktori.

 

Konsensusta ja kasinopolitiikkaa

Loviisan ydinvoimalan vihkivät käyttöön Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin ja Suomen presidentti Urho Kekkonen, itseoikeutettuina. Kekkonen oli vielä muutaman vuoden ajan presidenttinä, kunnes hän vuoden 1981 lopulla jätti eronanomuksensa.

Suomen oli totuttava kekkosettomaan aikaan. Mauno Koivisto siirtyi hoitamaan idän suhteita.

Aikakauden politiikkaa kuvaa sana konsensus. Yhteisymmärrystä käytettiin muun muassa jo aikaisempina vuosikymmeninä alkaneeseen suureen projektiin, pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamiseen.

Talouden puolella meni lujaa, lähes koko kahdeksankymmentäluvun. Pankit hölläsivät rahakukkarojen nyöriä ja raha liikkui.

Julkisuudessa alettiinkin jo puhua paheksuvasti kasinotaloudesta: lainarahalla ja sijoittamisella rikastumisesta.

Aikakauden tunnussanoja oli myös juppi – young urban professional. Jos jupilla oli rahaa, niin hän myös näytti sen, esimerkiksi urheiluautolla tai muskeliveneellä.

 

Tietokoneita työssä ja kotona



Teollisuus tarvitsi sähköä, mutta sitä kului enenevässä määrin myös kotitalouksissa. 1980-luvulla koteihin ilmestyi myös aivan uudenlaisia sähkölaitteita.

Tietokoneet alkoivat pikkuhiljaa muuttaa suomalaisten arkea. Työpaikoilla ryhdyttiin opiskelemaan ATK-taitoja ja pian tietokoneita ilmestyi myös koteihin.

Nuoriso otti pelikoneikseen muun muassa Commodore 64:n ja sen seuraajan Amigan. Nintendo-pelikonsoleissa Super Mario aloitteli hyppijän uraansa.

 

Juppinallet syntyvät

Nokian Mobira Cityman maksoi
nykyrahassa 7 000 euroa, laite
painoi 760 grammaa.

Mullistava uutuus oli myös matkapuhelin. Pohjoismaista NMT-verkkoa oli alettu viritellä jo 1980-luvun alussa. Vuonna 1987 Nokia lanseerasi ensimmäisenä todellisena matkapuhelimena hehkutetun Mobira Citymanin. Laite maksoi nykyrahassa vaivaiset 7000 euroa - ja se painoikin ainoastaan 760 grammaa.

Laitteen yhteydessä Nokia käytti ensimmäisen kerran sanaa kännykkä. Malli tunnettiin myös epävirallisella nimellä Gorba, sen jälkeen kun maailmalle levisi kuva, jossa Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov soitti Mobiralla Suomesta Moskovaan.

Tuolloin moni vielä naureskeli kännyköille eli ”juppinalleille”, mutta jo seuraavan vuosikymmenenä asenteet muuttuivat täysin. Nokian matkapuhelimet alkoivat valloittaa maailmaa.



Dingomaniaa ja leipäkoneita

1980-luvulla vanha tuttu televisionkatselukin muuttui. Dallasin, Ihmemies MacGyverin tai Kymppitonnin pystyi tallentamaan VHS-nauhurilla ja katsomaan silloin, kun se itselle parhaiten sopi – jos ei sitten vaikka vuokrannut leffaa videovuokraamosta.

Musiikintoistossa elettiin vielä jonkin aikaa lp-levyjen valtakautta, vinyylinä ilmestyi esimerkiksi vuonna 1985 Dingon tuplaplatinaa myynyt levy Kerjäläisten valtakunta. Cd-levyt olivat kuitenkin jo tuloillaan.

Dingon riikinkukkojen lisäksi ihmeteltiin myös Hanoi Rocksin Andy McCoy:tä. Hän esitteli televisiossa kolkyt donaa sisältävää lompakkoaan ja kertoi että ”jos mä löydän jotain mist mä diggaaan niin mä ostan sen.”

Monet muut suomalaiset suunnittelivat tekevänsä jokapäiväisen leipänsä leipäkoneella. Leipäkoneet olivat erityisen suosittuja 1990-luvun alun lamavuosina, mutta sittemmin laitteet unohtuivat paljolti kaapin nurkkaan.

 

Nousukaudesta lamaan

Suomen 1980-luvun nousukiitoa seurasi 1990-luvun alun lama. Lukuisat yritykset tekivät konkurssin, pankit horjuivat ja maata koetteli suurtyöttömyys. Keskiolutkuppilat menestyivät ja lama-aika toi niihin jopa uudenlaisia työntekijöitä, yläosattomia tarjoilijoita.

Berliinin muuri kaatui vuonna 1989 – eikä Gorbatsovkaan soitellut enää kauaa presidentillisiä puheluita. Neuvostoliitto lakkasi olemasta vuonna 1991.

Suomessa kärsittiin lamasta, mutta ainakin maailmalla elettiin suurta optimismin aikaa. Toiveikkaimmat taisivat ajatella, että vastakkainasettelujen aika olisi lopullisesti ohi, joka puolella kuljettaisiin kohti vapautta ja demokratiaa.

Viimeistään viime vuosina on huomattu, että aivan niin ei käynytkään.

 

Huoneen nurkasta kuuluu raksutusta

Vuosi 1995 oli Suomessa hullu vuosi.

Suomesta tuli EU:n jäsen – ratkaisuun vaikuttivat niin talous- kuin turvallisuuspoliittisetkin syyt.

Suomi voitti myös ensimmäisen kerran jääkiekon mm-kisat. Laman kokemukset vaihtuivat ainakin hetkeksi suureen karnevaaliin.

Vaan samaan aikaan olohuoneen nurkasta saattoi kuulua jo uutta outoa raksutusta.

Siellä modeemi yritti ottaa yhteyttä Word Wide Webbiin. Koteihin oli alettu myydä ensimmäisiä nettiyhteyksiä pari vuotta aikaisemmin.

Kukaan ei osannut vielä arvata, miten netti tulisi muuttamaan elämäämme tulevina vuosina.


Teksti: Matti Välimäki


 

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


Uutiset

Kokoaan suurempia kaloja

Maukkaat pikkukalat silakka, kilohaili ja muikku ovat myös ympäristön kannalta kestäviä valintoja. Lue lisää

Uutiset

Sähköntuottajien ahdinko syvenee

Tuulivoimalaitosten, ydinvoimalaitosten ja vesivoimalaitosten kiinteistöverot nousevat 13 prosentilla hallituksen budjettiesityksessä. Tämä lisää suomalaisten sähköntuottajien, teollisuuden ja kotitalouksien kustannuksia. Lue lisää

Pääkirjoitus

Sähköautot matkalla voittoon

Viimeistään Kiinan aikomus kieltää pelkästään bensiiniä ja dieseliä käyttävien autojen myynti nosti sähkön liikennepolttoaineena kärkeen. Kiina on maailman suurin automarkkina, jossa kaikki autonvalmistajat haluavat olla mukana. Enää ei autotehtailla ole aikaa empiä, vaan sähköautojen kehitystyöhön on ryhdyttävä tosissaan. Lue lisää

Energiatehokkuus

Nyt on näyttävien valaisinten aika

Tuntuuko siltä, ettei tänä vuonna oikeaa kesää ollutkaan ja että syksy tuli ajatusta nopeammin? Kodin sisustajalle ja kotona viihtyjälle syksy on kuitenkin tunnelmallista aikaa. Trendeistä voi kukin ammentaa itselle sopivan sisustuksen ja aina voi luoda myös omat trendit. Lue lisää

Liikenne

Täyssähköauto vai hybridi?

Sähköautot ovat tulossa vauhdilla. Mitä eroa on ladattavalla hybridillä ja täyssähköautolla? Koeajoimme Hyundai Ioniqin sekä ladattavana hybridinä että täyssähköautona. Molemmilla malleilla pääsee sähköautoilun makuun ja niiden sähköiset toimintasäteet ovat hyvät. Lue lisää

Vertailut

Täyssähköauto vai hybridi?

Sähköautot ovat tulossa vauhdilla. Mitä eroa on ladattavalla hybridillä ja täyssähköautolla? Koeajoimme Hyundai Ioniqin sekä ladattavana hybridinä että täyssähköautona. Molemmilla malleilla pääsee sähköautoilun makuun ja niiden sähköiset toimintasäteet ovat hyvät. Lue lisää

Lämmitys

Lämmitätkö vai tuhlaatko?

Viimeistään nyt on aika kytkeä lämmitys päälle. Varmista samalla, että ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaite on käytössä. Näin pysäytät lämmitysenergian tuhlauksen ja vähennät vedon tunnetta. Lue lisää

Kodintekniikka

Nauti herkullisista uunijuureksista

Edullisesti ja helposti terveellistä. Kuulostaa jo melkein liian hyvältä. Täyteläisen maukkaat uunijuurekset ja vihannekset valmistuvat nopeasti uunissa pääruoaksi tai lisukkeiksi. Lue lisää

Laiteuutuudet

Segwaylta itse tasapainottavia henkilökuljettimia

Maailman johtava sähköisten henkilökuljettimien toimittaja on esitellyt kaksi uutta tuotetta, Segway miniLITEn ja miniPLUSsan, jotka muodostavat uuden minisarjakokoelman yhdessä nykyisen miniPRO-tuotteen kanssa. Lue lisää

Blogi

Olen Hollanti

Olen Hollanti, labradorinnoutaja ja kirpeä salmiakkikarkki. Psykologinen ikäni on 17 vuotta. Tunnusbiisini on Hullujussin Puuki vuuki luu. Tuosta ahkera naamakirjan käyttäjä voikin jo päätellä, että olen innostunut tekemään Facebookin erilaisia kuka olet tai olisit -testejä. Lue lisää