Aloittelijan perinteiset perusjärkkärit

25.09.2014, klo 09:56Kommentteja 0

Vanha viisaus on, että järjestelmäkamera on helppo valita, kunhan se on Canon. Aivan näin yksinkertaista ei ostosreissu enää nykyään ole.


Perusjärkkäri on perinteisen kokoinen ja näköinen peilijärjestelmäkamera, joka ei turhia kikkaile wifillä, gps:llä, kompassilla, kosketusnäytöllä, luovilla efekteillä ja kuvien jakamisella Facebookiin. Perusjärkkärin tehtävänä on vain ottaa valokuvia.

Sen tehtävänä on opettaa valokuvaaja käyttämään käsisäätöjä ja tutustuttaa satojen objektiivien mallistoon. Tähtäimessä on tuleva valokuvausalan ammattilainen, jonka pitää hallita perustekniikka ja olla sinut suurikokoisen järjestelmäkameran kanssa.

Näillä kriteereillä kameran valinta on helppoa. Se on joko Canon tai sitten se on Nikon. Valokuvaajaksi aikovalle Canonin ja Nikonin laaja mallisto ja objektiivitarjonta tarjoavat myös eniten kasvumahdollisuuksia – ja näitähän merkkejä valtaosa ammattivalokuvaajistakin käyttää.

Varmista laaja objektiivitarjonta

Valokuvausharrastuksen edetessä silmä vaatii tarkempaa, pehmeämpää, pyöreämpää, läheisempää tai kaukaisempaa kuvakulmaa. Objektiivitarjonnan runsaus takaa kestävän investoinnin, sillä hankitut objektiivit voi liittää uuteen saman merkkiseen kameraan.

Eri merkkiset objektiivit voidaan tarvittaessa liittää muihinkin kameroihin sovitinrenkaan avulla. Haittana kuva himmentyy ja kuvanvakauksella ja automaattitarkennuksella varustetut objektiivit eivät toimi toisessa kameramerkissä.

Kameramerkin valinta on tärkeätä jo ensimmäistä järjestelmäkameraa valitessa. Merkki pysyy yleensä samana uutta kameraa hankittaessa. Objektiivien yhteensopivuuden lisäksi saman valmistajan kamerat käyttävät tuttuja menuja, eikä kameran käyttöä tarvitse opetella uudestaan.

Haastajia riittää

Moni hankkii järjestelmäkameran siksi, että haluaa parempia kuvia. Kauppiaan vakuuttelusta huolimatta järkkärillä ei saa automaattisesti näyttävämpiä kuvia kuin vaikkapa älypuhelimella.

Mieti, haluatko panostaa valokuvaukseen ihan oikeasti? Haluatko oppia miten valot, varjot, kuvakulmat, aukko, valotusaika ja herkkyys hallitaan? Tässä perinteinen järkkäri näyttää kyntensä.

Jos taas etsit vain hyvää kameraa ja pärjäät pienemmällä objektiivitarjonnalla, vaihtoehtoja on muitakin. Sony, Olympus, Lumix ja Fuji tarjoavat laadukkaita pelittömiä mikrojärjestelmäkameroita. Saatavissa on myös järkkärin kokoisia superzoom-kameroita ja näyttäviä retrojäljitelmiä.

Kokeile käsituntuma

Ensimmäistä järkkäriä hankittaessa kannattaa kokeilla miten se istuu käteen. Tulet kuvaamaan sillä paljon ja huono käyttötuntuma latistaa innostuksen nopeasti.

Pienemmästä kamerasta on vaikea saada tukevaa otetta. Liian isokokoinen kamera taas voi olla liian raskas nuoremmalle valokuvaajalle.

Kiinnitä huomio siihen, kuinka runko ja objektiivi ovat keskenään tasapainossa. Pienikokoinen järjestelmäkamera on yleensä vahvasti etupainoinen johtuen isokokoisesta objektiivista.

Ammattilaisten käyttämät järkkärit tuntuvat aloittelijasta painavilta ja isoilta. Niillä on kuitenkin etunaan vuosikymmenten aikana hioutunut käyttöergonomia. Painostaan huolimatta ne eivät rasita käsiä ja tukevuus takaa vakaan tuntuman rajauksissa.

Vaadi optinen etsin

Älypuhelimen ja pokkarikameran käyttäjä on tottunut rajaamaan kuvat kameran näytöltä. Se sopii hyvin kevyisiin kameroihin. Mutta puolen kilon järjestelmäkameran pitäminen kädet ojossa on raskasta ja kuvat tärähtävät helposti.

Siksi järjestelmäkameroissa käytetään optista etsintä, vaikka nykyään rajaukset voidaan tehdä kuluttajien toiveesta myös näytöltä käsin. Optisen etsimen etuna kädet tukeutuvat kuvaa otettaessa vartaloon, eivätkä kädet rasitu tarpeettomasti.

Optinen etsin myös päästää valon lävitse luonnollisesti hämärässäkin. Kuvaajan ei tarvitse kuvausvaiheessa kiinnittää huomiota ylikorostuneisiin väreihin, kontrastiin ja kohinaan kuten elektronisissa etsimissä.

Haittana optinen etsin kattaa usein vain 95 prosenttia kuva-alueesta, ja kuvaan tulee hiukan rajausta laajempi alue, joka kannattaa ottaa huomioon kuvatessa.

Käsisäädöt kunniaan

Järkkärin etuna kaikki kameran säädöt ovat helposti hallittavissa käsin. Zoomaus tapahtuu kätevästi objektiivirengasta pyörittämällä. Objektiivista riippuen myös tarkennus ja aukon valinta voidaan tehdä omista renkaistaan käsin.

Automaattivalotuksen lisäksi valokuvaajalle tarjoutuu mahdollisuus ottaa kuvia tietyllä aukolla, valotusajalla tai ISO-herkkyydellä. Kameran automatiikka säätää nyt muut asetukset kohdalleen. Käytössä on myös sekä aukon että valotusajan käsisäädöt, joita tarvitaan luovassa valokuvauksessa.

Käsisäätöjen avulla kuvaaja voi optimoida haluaako kaikkiin kuviin ison aukon tuoman miellyttävän syvyysterävyyden tai ottaa urheilutapahtumista lyhyellä valotusajalla liikkeen pysäyttäviä tapahtumakuvia. Hämäräkuvauksessa kameralla voi ottaa kuvia tilanteeseen sopivalla ISO-herkkyydellä.

Järkkärit tarjoavat myös nopeasti valittavia kuvaustiloja luonto-, henkilö- ja makrokuvaukseen. Näistä on apua aloittelijalle, mutta pitemmälle ehtinyt valokuvaaja saa parempia kuvia käsiasetuksilla.

Videokuvaus tarvitsee jalustaa

Testiin valittiin Canonin ja Nikonin edullisimmat mallit Canon 1200D ja Nikon D3300. Aloittelijan objektiivivalinnat haarukoitiin testaamalla Canon 18-135 mm keskipitkällä zoomilla ja Nikon 18–55 millimetrin lähizoomilla.

Kumpikin kamera osoittautui suositeltavaksi perusjärkkäriksi. Mutta videokuvaukseen käsivaralta kummastakaan ei ole. Ne kuvaavat kyllä hyvälaatuista täyden koon teräväpiirtovideota, mutta kuva tärisee pahasti.

Kummatkin kamerat sisältävä APS-C -kennon ja tuottavat hyviä kuvia ISO 3200 -herkkyyteen saakka. Niillä saa siis hyviä kuvia sisätilassakin ilman salamavaloa. Kohina kasvaa ISO 6400 -herkkyydellä voimakkaasti. Nikonin ISO 12800-25600 -herkkyydet eivät ole järin käyttökelpoisia.

Molemmat tarjoavat raw-kuvauksen, joka tuo kuviin lisätarkkuutta. Raw-kuvien avulla voidaan muun muassa korjata valotusvirheitä jälkeenpäin laadun kärsimättä.

Merkittävin käyttöön vaikuttava ero kameroiden välillä on se, että Canon tarjoaa suoraan 3/2, 4/3, 16/9 ja 1/1 -kuvasuhteet. Nikon tuottaa tavallisia 3/2-suhteen kuvia ja 16/9 -teräväpiirtoformaatin kuvat täytyy rajata jälkikäteen. Nikon tarjoaa kuitenkin valikon jälkirajauksia varten.

Canon-laatua aloittelijalle: Canon 1200D

Kamera istuu miellyttävästi käteen. Tämähän tuntuu ihan oikealta kameralta. Painoa on 18–135 millimetrin objektiivilla varustettuna runsaasti, mutta kamerasta saa tukevan otteen ja kuvan rajaus sujuu täsmällisesti.

Kuvat ovat tasaisesti valottuneita ja värit ovat tuttuun Canon-tyyliin kirkkaat ja täyteläiset. Punainen väri tuntuu korostuvan muita enemmän, joskus jopa liikaa.

Objektiivi kattaa erittäin hyvin tyypilliset kuvaustilanteet laajakulmasta zoomilla kauempaakin otettuihin lähikuviin. Objektiivi tarkentaa nopeasti ja luotettavasti. Kuvanvakaus toimii hyvin ja auttaa pitämään kuvat tärähtämättöminä.

Lisäobjektiivi hankintalistalle
Haittana Canonin kittilinssin tarkkuus ei ole huippua. Kuva on tarkka keskeltä, mutta pehmenee reuna-alueilla. Objektiivi tuottaa myös värihajontaa, joka näkyy värireunoina kohteiden ympärillä kuvan laidoilla.18 mm laajakulmalla kuvattuna kuva pyöristyy selvästi keskeltä.

18 megapikselin kennon kuvat tulostuvat hyvin isokokoisina A3-kuvina. A2-julkistekoossa tarvittaisiin tarkempaa objektiivia, mutta kyllä tämä riittää kuvakirjoihin, nettiin ja tavallisiin paperikuviin.

Kamera on saatavissa myös kevyemmällä 18–55 millimetrin linssillä. Testin perusteella 18–135 mm on suositeltavampi, koska sillä hallitsee useimmat kuvaustilanteet.

Kamerana Canon 1200D on hyvin perinteinen vailla turhia toimintoja. Mutta siinä on kaikki mitä tarvitaan valokuvaukseen. Tällä on hyvä aloittaa Canon-ura.

Canonin 18–135 millin keskipitkä zoom-objektiivi on Nikonin lähizoomia epätarkempi, mutta se selviytyy hyvin laajakulmasta lähikuviin. Kuvat ovat kirkkaat ja värikkäät ja linssin bokeh miellyttää valokuvaajan silmää. Tarkennus ja sarjakuvaus riittävät hyvin aktion-kuviin ja herkkyys sopii myös sisäkuvaukseen ilman salamaa. Makrokuvissa tarkennus toimii hiukan hitaasti ja kapea terävyysalue tuottaa helposti pehmeitä lähikuvia.

Melkoinen perusjärkkäri: Nikon D3300

Ensivaikutelma on, että Nikon on nyt tehnyt huippulaadukkaan järjestelmäkameran aloittelijalle. Kamera sisältää saman 24 megapikselin kennon, jota käytetään Nikonin keskiraskaassa mallistossa. Herkkyys kipuaa aina 25 600 ISO-arvoon saakka.

Kädessä kamera tuntuu pieneltä ja näppärältä. Nikonin uunituore 18–55 millimetrin objektiivi kuvaa tarkkoja kuvia koko zoom-alueella. Kuvassa ei ole pyöristymiä eikä kovertumia, sillä kamera sisältää optiikkavääristymien korjauksen.

Yksityiskohdat piirtyvät Canonia tarkemmin. Objektiivi tuntuu myös tarkentavan piirun verran Canonia nopeammin ja kuvanvakaus hämärässä toimii astetta tehokkaammin. Sarjakuvia se ottaa viiden kuvan sekuntivauhdilla vastassa Canonin kolme kuvaa sekunnissa.

Vaatii säätöjä
Kuvien automaattivalotus toimii hyvin. Tehdasasetuksilla Nikon tuottaa Canonia enemmän kontrastia. Värit toistuvat neutraalisti, ja vaativat kontrastin ja värikylläisyyden asetuksia eloisampia kuvia varten.

Akun lataus riittää 700 kuvaan, mitä kuvaaja oppii arvostamaan. Kittiputki 18–55 millin polttovälillä sopii silti vain lähikuviin 5-10 metrin etäisyydelle saakka. Pitempi zoom on syytä laittaa ostoslistalle.

Nikon D3300 näyttää kyntensä ilman salamaa otetuissa sisäkuvissa. Etuna on vääristymätön laajakulma ja hyvä ISO-herkkyys. Tällä perusjärkkärillä potkii pitkälle.

Nikonin värit ovat perusasetuksella selviä ja neutraaleja. Vivid-asetuksella värejä saa helposti lisättyä. Kontrastia kamera korostaa joskus yllättävästi. Kameran säätöihin kannattaa tutustua, jotta kuvista saa mieleisiä. Makro tarkentaa Canonia lähemmäksi, mutta sen 18–55 millimetrin zoomi ei riitä turistin lähizoomauksiin. Illanvietoissa Nikonin vääristymätön kuva, tarkkuus ja herkkyys tuottavat hyviä kuvia ilman salamavaloakin.

Kuinka monta megapikseliä tarvitaan?

Kameran megapikselit ovat kuin tietokoneiden kellotaajuudet. Erot ovat selviä testeissä, mutta käytännössä niitä on vaikea huomata.

Erot Canonin 18 megapikselin, Nikonin 24 megapikselin ja ammattikameroiden 36 megapikselin välillä näkyvät lähitarkastelussa. Mutta hyvään kuvaan vaikuttavat muut tekijät tarkkuutta enemmän.

Katsoja kiinnittää ensimmäiseksi huomion kuvan sisältöön ja väreihin. Onko kuva mielenkiintoinen? Voiko sisältöön samaistua? Osuuko kuva jonnekin sielun syövereihin?

Hyvä kuva syntyy tilannetajusta ja siitä, että on sinut kameran säätöjen kanssa. 10–12 megapikseliä riittää lehtikuviin. A2-kokoisiin julisteisiin tarvitaan 16–24 megapikseliä. A1-koossa, muotilehtien kansikuvissa ja taidevalokuvauksessa 36 megapikseliä on suositeltavinta.

Teksti: Pekka Tolonen

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


Uutiset

Kaikista marjoista ja hedelmistä voi tehdä mehua

Kaikista marjoista ja hedelmistä voi valmistaa mehua joko höyryttämällä tai keittämällä. Jos marjoja on paljon, höyrymehun valmistaminen on vaivattominta. Lue alta Marttojen ohjeet hedelmien ja marjojen käsittelyyn. Lue lisää

Uutiset

Suomalainen energiajärjestelmä maailman huippua

Suomi huipputasolla energian toimitusvarmuudessa. Voimme olla ylpeitä sähkösiirto- ja kaukolämpöverkkojemme toiminnasta. Suurin parannus edelliseen tutkimukseen on ilmastopäästöjen vähentämisessä. Lue lisää

Pääkirjoitus

Energiaverojärjestelmä vaatii kokonaisremontin

Sitran Kestävän verotuksen raportissa esitetään verotuksen painopisteen siirtämistä asteittain työn ja yrittämisen verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Lue lisää

Energiatehokkuus

Pihoille kaivataan valoa

Pihan kulkureittien valaiseminen on kyselyn mukaan pihojen tärkein sähköistysaihe. Pihalle kaivataan myös pistorasioita kausivaloille sekä sähköisille työkaluille. Nyt on oikea aika suunnitella pihan sähköistyksen parantaminen ja toteuttaa se kesän aikana ennen syksyn pimeitä. Lue lisää

Liikenne

Autot parkkiin ilman kuljettajaa

Automatisoitu ajaminen eli ilman kuljettajaa liikkuvat autot ovat tulevaisuutta. Nyt tällä tiellä on päästy askel eteenpäin, kun Euroopassa on saatu lupa ensimmäiselle automatisoidulle pysäköintijärjestelmälle. Lue lisää

Vertailut

Premiumia ja tavallisuutta

Sähköautoja alkaa olla tarjolla jo eri luokkiin, niin premiumiin kuin kansanautoluokkaan. Tosin varsinaista kansansähköautoa ei ole vielä nähty, sen verran hinnat ovat edelleen korkeat. Vaihtoehtoja löytyy eri hintaluokkiin ja ajomatkat yhdellä latauksella alkavat olla useimmille riittävät. Vertailimme miten Jaguar I-Pace ja Hyundai Kona Electric soveltuvat pidemmille matkoille ja kaupunkiin. Lue lisää

Lämmitys

Kansalaisten lämmitystapa-asenteet syynissä: Hinta ratkaisee valinnan

Lämmitystavan hinta on ylivoimaisesti tärkein suomalaisten valintoja ohjaava tekijä. Kyselytutkimuksen mukaan 59 prosenttia suomalaisista nostaa sen top ranking -listansa kärkeen. Lue lisää

Kodintekniikka

Mehumaija höyrystää helposti

Höyrymehustin eli mehumaija on vaivaton tapa valmistaa mehua kotimaisista omenoista. Lapsuudesta tuttu valmistustapa on yhä käyttökelpoinen, vaikka vitamiinien ja kuitujen säilymisen kannalta se ei olekaan paras mahdollinen tapa. Lue lisää

Laiteuutuudet

Uusi kodintekniikka avustaa ja helpottaa kotitöitä

Käyttöä helpottavat aputoiminnot ja yhdistettävyys tekevät laitteista yhä älykkäämpiä ja onnistumisesta varmempaa. Miele esitteli Habitaressa neljä erilaista muotoilulinjaa ja värimaailmaa yksilöllisiin tyylivaatimuksiin. Lue lisää

Blogi

Suomelle euroviisuvoitto!

Savu ei hälvene vuoden 2002 Eurovision laulukilpailujen yhteydessä järjestettyjen lintujen euroviisujen ympäriltä. Lue lisää