Bioenergian kasvutarve vähenee kaukolämmön sähköistyessä

Viime talven energiakriisi nosti puun arvoa lämmön lähteenä kaukolämpöyhtiöissä. Kriisi poisti yhtäkkiä suuria hankintakanavia ja aiheutti harmaita hiuksia lämpöyhtiöiden polttoainehankinnoista vastaavien ohimoille. Yhtiöissä paiskittiin pitkiä päiviä yhteistyökumppaneiden kanssa, kun yritettiin täyttää sulkeutuneiden hankintakanavien jättämää aukkoa.

Tästä kriisistä selvittiin kuivin vai pitäisikö tässä kohdin sanoa lämpimin jaloin. Yksikään lämpöasiakas ei jäänyt ilman tarvitsemaansa lämpöä, vaan alan ammattilaiset neuvottelivat, löysivät ratkaisuja ja toteuttivat energianhankinnan lämmön raaka-aineeksi, unohtamatta sitoutumista jalostuskelpoisen puun käyttämättä jättämiseen.

 

Biomassan käyttötilastoja koottu yhteen

Edelleenkään biomassan hankinta ei ole helppoa. Poltettavaa massaa ei ole tarjolla ylimääräisiä eriä. Kokonaisuus pitää laskea tarkasti ja hankinnat kilpailuttaa sekä tilata ajoissa. Monet yhtiöt tekevät kokonaisuuden hallinnassa myös yhteistyötä, jotta lämmöntarve pystytään kattamaan kaikissa kaukolämpöverkoissa.

Biomassoista on keskusteltu paljon, mutta keskustelu on perustunut pitkälti erilaisiin erillisiin tiedonjyviin siitä, mihin biomassa menee. Hyvää kokonaiskuvaa ei ole ollut. Tämän tiedon löytämiseksi ovat Energiateollisuuden Mikko Vuorenmaa ja Karoliina Muukkonen keränneet yhteen Tilastokeskuksen dataa biomassan käytöstä.

 

Biomassa syrjäyttänyt fossiiliset polttoaineet

Biomassan käyttäminen on noussut keskusteluissa ajoittain voimakkaastikin esiin, vaikka lämmön osuus biomassan kulutuksesta on melko vähäinen. Meillä on oltu jopa huolissaan biomassan käytön kasvusta kaukolämmön tuotannossa.

Kaukolämmön biomassan käytön nouseminen keskusteluun on tietenkin luonnollista, koska fossiilisia polttoaineita sekä turvetta on viime vuosikymmeninä korvattu biomassalla. Ratkaisu on ollut luonnollinen, koska biomassa on ollut helppo vaihtaa vanhojen polttoaineiden tilalle, eikä teknologisesti ja taloudellisesti järkeviä ratkaisuja ei ole vielä ollut tarjolla.

 

Ei poltettava lämmöntuotanto lisääntyy

Biomassan käyttö onkin viime vuosikymmeninä kasvanut lähes käsi kädessä fossiilisista polttoaineista luopumisen kanssa. Tästä huolimatta vuonna 2021 energiaksi menneestä biomassasta käytettiin kaukolämmön tuotantoon vain 16 prosenttia, teollisuuden käyttäessä teollisuushöyryn tuotantoon 41 prosenttia biomassasta ja pienpolttoonkin biomassoja käytettiin lähes saman verran kuin kaukolämpöön eli 15 prosenttia.

Nyt kaukolämmön tuotannon biomassojen käyttö on alkanut muuttua jo toiseen suuntaan, kun kaukolämpöä on alettu tuottamaan entistä enemmän ei-poltettavilla tekniikoilla. Lämpöyhtiöille hukkalämmöt ovat jo merkittävä lämmönlähde ja edelleen investoidaan lisää hukkalämpöjä hyödyntäviin tekniikoihin kuten lämpöpumppuihin ja savukaasupesureihin.

 

 

Kaukolämmön sähköistyminen auttaa

Kun dataa keränneet ja käsitelleet asiantuntijat ovat tarkastelleet kaukolämpöyhtiöiden julkistamia investointisuunnitelmia ja sen perusteella koonneet kuvaa lämmön tulevaisuuden tuotantomuodoista, ei näköpiirissä ole kaukolämpöpuolella biomassojen suurta käytön kasvua.

Kaukolämpöyhtiöiden investointisuunnitelmista löytyy sähkökattiloita, teollisuuden ja palvelujen tuottaman hukkalämmön hyödyntämistä lämpöpumppujen avulla, ympäristön lämpöjen hyödyntämistä lämpöpumppujen avulla, uudenlaisia varastointiratkaisuja, pienydinvoimaa sekä näiden yhdistelmiä.

Puulla on edelleen tärkeä roolinsa suomalaisten kaupunkien ja taajamien lämmittämisessä, mutta sen rooli pienenee muiden teknologioiden yleistyessä. Kaukolämmön sähköistyminen vähentää jo nyt tarvetta kasvattaa bioenergian käyttöä.

 

Kattilassa poltettavaa polttoainetta tarvitaan vielä

Puuta tai jotain muuta kattilassa poltettavaa polttoainetta tarvitaan vielä pitkään etenkin kylmänä vuodenaikana. Monipuoliset ja vaihtoehtoiset kaukolämmön tuotantotavat tasapainottavat myös sähköjärjestelmää ja ovat sen toiminnalle välttämättömiä. Ilman näitä vahvoja energiaverkkoja ja niiden hyvää toimintaa olisi viime talven energiakriisikin iskenyt meihin pahemmin.

Kaukolämmön tuotantopaletin monimuotoisuus on ensiarvoisen tärkeää Suomen energiahuollolle niin lämmönlähteinä kuin sähköverkon tasapainottajina. Esimerkiksi perinteiset yhteistuotantolaitokset ovat sähköverkon tasapainottamisessa ensiarvoisen tärkeitä. Monipuolisuus on myös korvaamatonta riskien hallintaa jokaisen verkon ja koko Suomen energiajärjestelmän kannalta. Vaikka uusia tekniikoita tulee ja otetaan käyttöön, kuuluvat myös puu ja jätejakeet olennaisena osana kaikkina aikoina toimivaan energiajärjestelmään.

 

Testi: Ari J. Vesa, Adato asiakasviestintä
Kuvat: Scanstockphoto