Panostus energiatehokkuuteen maksaa itsensä takaisin

Energiatehokas lämmitysjärjestelmä, toimiva automatiikka, hukkalämpöjen hyödyntäminen, oikeat ja tasaiset lämpötilat sekä lämpimän käyttöveden käyttötavat ovat perustekijöitä kiinteistöjen ja kotien energiakustannuksissa.

Hyvä ja energiatehokkainkaan lämmitysjärjestelmä ei pysty tekemään ihmeitä, jos talon seinä-, ikkuna- tai kattorakenteet vuotavat lämpöä ulos. Myös lämpöeristeisiin kannattaa panostaa, lämmitysmuodosta riippumatta. Esimerkiksi kauko- ja sähkölämpö ovat tehokkaimmillaan toimivassa ja hyvin eristetyssä talossa.

Älä unohda eristystä julkisivuremontissa

Jos taloyhtiössä suunnitellaan esimerkiksi julkisivuremonttia, kannattaa samalla miettiä lisäeristystä. Se voi laskelmissa vaikuttaa kalliilta, mutta pidemmällä aikajänteellä se säästää rahaa. Hyvin eristetty talo kuluttaa vähemmän energiaa, ja se näkyy suoraan asukkaiden lämmityslaskuissa ja vastikkeissa. Parhaimmillaan säästö voi olla jopa 30 prosenttia.

– Taloyhtiöissä kannattaa ottaa kunnolla puheeksi energiatehokkuus. Lisäeristämisellä on mahdollista saada merkittäviä hyötyjä niin ympäristön, kustannusten kuin asumisviihtyvyyden kannalta. Ja kaikilla näillä tekijöillä on myös vaikutusta kiinteistön arvoon, sanoo toiminnanjohtaja Peter Lind Energiatehokkaasta Eristeteollisuudesta.

Pitkän tähtäimen sijoituens

Energiatehokkuuden parantaminen on aina pitkäaikainen investointi. Se ei ainoastaan säästä rahaa, vaan myös pidentää rakennuksen elinkaarta ja vähentää ympäristön kuormitusta. Energiaa ei pidä tuhlata, on tärkeää pitää kiinteistö hyvässä kunnossa.

Yläpohjan lisäeristäminen on usein helpoin ja tehokkain tapa parantaa energiatehokkuutta. Uudenaikaiset eristysmateriaalit tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet lämpöhäviöiden minimointiin, ja hyvä eristys kestää koko rakennuksen eliniän.

Tästä syystä Lind peräänkuuluttaa, että asukkaat nostavat energiatehokkuuden parantamisen esille omissa taloyhtiöissään ja omakotitalossa asuvat miettivät oman talonsa lämmöneristävyyttä. Kun lämpövuotoja ei ole, on myös asuinmukavuus eri luokkaa.

Energiatehokkuudesta hyötyy kaikki

Vuonna 2024 astui voimaan päivitetty EU-direktiivi, joka pyrkii parantamaan rakennusten energiatehokkuutta. Tätä direktiiviä toimeenpannaan nyt kansallisesti.

Suomessa rakennusten lämmittämisen osuus kokonaisenergian kulutuksesta on jopa yli neljännes. Vaikka hiilidioksidipäästöt ovatkin vähentyneet merkittävästi viime vuosina ja tulevat laskemaan lähelle nollaa, ei lämpöä kannata tuhlata ja päästää rakenteiden läpi ulos.

Valitettavasti Suomi on jäänyt jälkeen muista maista kiinteistöjen energiatehokkuudessa. Säädöksemme ovat jo 15 vuotta vanhoja, vaikka uusia, parempia ratkaisuja olisi tarjolla. Suomen hallitus on kuitenkin linjannut, että säädöksiä tiukennetaan vain minimitason verran, todetaan Eristeteollisuuden tiedotteessa.

Teksti ja kuva: Ari J. Vesa Adato viestintä