Aivotreeniä avarakatseisesti: Digipelaaminen ei ole iästä kiinni

Aivotreeniä avarakatseisesti: Digipelaaminen ei ole iästä kiinni

21.02.2023

Myönteinen koukuttuminen digipeleihin antaa ikäihmisille iloa, muistille virikkeitä ja sosiaalista kanssakäymistä. Pelimahdollisuuksia on valtavasti. Rakentaisitko uudenajan yhteiskunnan tai tulisiko sinusta taalakaukalojen kingi?

Pelatessa olet juuri saattanut hävitä NHL-pelin yli 80-vuotiaalle ”mennen tullen” tai taistelupelin kokonaiselle ikäihmisten pataljoonalle.

Digipelaamisen suosio ei ole iästä kiinni ja myönteinen suhtautuminen näkyy paitsi pelaajamäärissä, myös pelien kehittäjien innovaatioissa. Monilla pelaamisen kiinnostuksen kohteet ovat samanlaisia riippumatta iästä. Jotkut kaipaavat dynaamista ”räiskintää”, toiset keräävät fantasiahahmona voimauttavia appelsiineja tai rakentavat jopa kokonaisen Civilization-yhteiskunnan erilaisin näkökulmin. Tästä pelisarjasta on julkaistu jo kuudes peli.

Vanhustyön keskusliiton digipalvelujen johtava asiantuntija eli SeniorSurf Tiina Etelämäki on iloinen, että seniori-ikäiset ja ikäihmiset koukuttuvat myönteisesti erilaisiin peleihin ja opettelevat mielellään muutakin digitekniikkaa joko alkeista tai päivittämällä jo opittua.

 


Memoera tarjoaa hoivakotiin mukavaa ajanvietettä digipelien parissa ja samalla muistikuntoa treenaten.

 

Sehän on vain räiskintää

– Joskus on tullut kuultua kommentteja, että pelaaminenhan on vain sellaista räiskimistä, mutta pelimaailman valtava skaala on yllättänyt myönteisesti.

Toki räiskiäkin voi ja pelikaveri ei voi aavistakaan, että esimerkiksi jääkiekkokaukalon taistelutantereella kovin hyökkääjä tai puolustaja on jo ikäihminen, ehkäpä yli 80-vuotias rouva.  

– Pelaaminen tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen, aivojumppaan ja yksinkertaisesti hauskanpitoon.

 

Mobiilista konsoleihin

Periaatteessa pelata voi missä vain, kunhan saa ”töpselin” seinään tai ladattua puhelimen.

– Pelejä voi pelata älypuhelimella tai sen ”kevennetyllä” versiolla ja myös tietokone- ja konsolipelaaminen ovat suosittua. Vanhempia konsolipelejä saa varsin edullisesti ja monelle Mario ja Zelda ovat jo ennestään tuttuja pelien fantasiamaailmasta.

Ei siis ole mikään yllätys, että esimerkiksi mummu toivoo pleikkaa pelatakseen lastenlasten kanssa.

 

Pelit ylläpitävät sosiaalisia suhteita

Muistiliiton asiantuntija Outi Ronkainen sanoo, että kognitiivinen stimulointi, eli kansankielellä aivojumppa ei kuitenkaan ole ainoa nettipelaamisesta saatu hyöty.

– Monelle sosiaalisen vuorovaikutuksen hakeminen voi olla myös tärkeä syy pelaamiseen. Peleissä halutaan nimenomaan olla kanssakäymisissä muiden pelaajien kanssa. Pelit voivat olla keino tutustua tietokoneen käyttöön ja madaltaa kynnystä esimerkiksi apteekki-, terveydenhoito- tai pankkiasiointiin.

Toiset jopa innostuvat pelien striimaamisesta Twitchissä ja YouTubessa. Tuhansien seuraajien keskiössä sosiaalisuus saa uusia ulottuvuuksia. 

Seniorijoukkueet voivat haastaa toisiaan esimerkiksi Counter-Striken ja Call of Dutyn taistelukentillä. Pienen pirtin kammarissa voi olla myös yhteiskunnan globaaliin rakentamiseen virittäytyneet mummo ja pappa, jotka hallitsevat budjetin, rakennushankkeet ja minimoivat riskit ja uhat.

 

Virtuaalitodellisuutta tekniikalla

– Virtuaalitodellisuuden lasien avulla voidaan mahdollistaa ikäihmisten kokemuksellisuus esimerkiksi konsertteihin osallistumisesta, luontokävelystä tai ulkomaan matkoista omalla kotisohvalla. Nämä kokemukset tulivat monelle tutuiksi etenkin koronavuosina.

Tekninen osaaminen saattaa tulla erilaisina kokonaisuuksina arkeen. Esimerkiksi videovälitteisen palvelun avulla asiakas saa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun kotiinsa ja hän voi osallistua ryhmätoimintoihin ja vaikka tuolijumppaan ja olla yhteydessä läheisiin.

Tiina Etelämäki sanoo, että kaikki eivät kuitenkaan ole joko omasta tahdosta tai itsestä riippumattomista syistä ottaneet tietotekniikkaa haltuun ja digitaalinen kuilu voi viedä teknologiseen syrjäytymiseen.

– Viemme niin sanotusti kentälle opastusta digilaitteisiin ja niiden käyttöön ja vastaamme kaikenlaisiin tietotekniikkaa koskeviin kysymyksiin, vaikkapa peleistä. On ollut mukava huomata, että eri järjestöjen ja muiden tahojen ”digilähettiläät” ovat innostaneet digitaalisten palveluiden kokeilua ja moni on saanutkin itselleen sopivat teknologiat haltuun.

Digitaaliset palvelut on jo huomioitu palvelusuunnitelmissa osaksi ikäihmisen arkea. Toimiva tukiverkosto olisi myös hyvä käyttötukea varten.

 


Jatkossa Memoera hyppää aivojumpan lisäksi myös ulos ruudusta tarjoten mukavan tekemisen ohella myös kunnon kohotusta.

 

Turvallisesti pelottelematta

Outi Ronkainen toteaa, että eettinen pohdinta on tärkeää käydä ikäihmisen ja hänen läheistensä kanssa miettien yhteistuumin erilaisia teknologian näkökulmia, turvallisuutta ja myös tulevaisuutta.

– Olemme jo onneksi pääsemässä siitä, että teknologian haltuunotto ja korkea ikä asetetaan vastakkain.

Digineuvonnan avulla yhä useampi on Ronkaisen mukaan päässyt ”jyvälle” esimerkiksi peleistä.

– Liian monimutkaisista peleistä ei kannata lähteä liikkeelle, vaan esimerkiksi tutusta pasianssista, muistipeleistä ja valita kokeiluun tunnettuja ja lähteistään turvallisia pelejä.

Ronkaisen mukaan pelotteluun ei ole syytä, mutta turvallisuudesta kannattaa puhua ja tarvittaessa rajata pelaaminen vain peleihin, joista ei ole vaaraa päätyä ”sivuteille tietojenkalasteluun”.

Tiina Etelämäki sanoo lisäksi, että on hyvä pitää mielessä näkökulma, että kun vieraalle ihmiselle ei anna pankkitunnuksia eikä tilitietoja kadullakaan, niin sama pätee myös pelimaailmassa.

 

Muistipeleistä konserttiin

Nykyään lapsuudesta tutut korttien kääntelypelit ovat myös joukko erilaisia digitaalisia pelejä. Muistipeleissä yhdistyy huvi ja hyöty. Pelejä on hauska pelata ja samalla aivot saavat treeniä. Muistipelit harjoittavat muistin eri osa-alueiden lisäksi myös logiikkaa ja reagointikykyä sekä pitävät aivojen vireyttä yllä.

 

PELATAANKO:

Haluaisitko pelata tetristä, mahjonggia, ristinollaa, shakkia, pasianssia tai vaikkapa sudokua? Myös digitaalisista palapeleistä ja sanaristikoista löytyy vaihtoehtoja eri käyttöjärjestelmille.

Muistipuistoon kannattaa ehdottomasti tutustua – itseään voi haastaa tietovisalla esimerkiksi sivistyssanoista, kirjailijoista, musiikista, murteista tai sananlaskuista.

Muistipuisto® on helppokäyttöinen ja innostava verkkosivusto, joka sisältää aivoterveyttä tukevaa tietoa, tekemistä ja käytännön vinkkejä. Käyttäjä oppii puistossa myös aivojen toimintakykyä edistäviä keinoja.
Muistipuisto on kehitetty käyttäjälähtöisesti Miina Sillanpään Säätiön ja Muistiliiton yhteishankkeessa vuosina 2016–2018 Veikkaus Oy:n pelituottojen avustuksella.

Muistiliiton kehittämä Aivoterveydeksi!-muistinvirkistyssovellus. Se sisältää tietoa aivojen terveydestä, aivoja aktivoivia pelejä sekä muistikuntokalenterin. Sen voi ladata App Storesta ilmaiseksi – ei lataus- tai käyttökustannuksia. Sovellus toimii älypuhelimessa automaattisesti myös ruotsinkielellä, jos puhelimen kieleksi on asetettu ruotsi. 

Papunetistä löytyy ihastuttavia palapelejä kukka-, maisema-, rakennus- ja eläinaiheisina. Lisäksi sivustolle voi ladata koottavaksi oman kuvan. Palojen muodon ja määrän (2–48 kpl) voi valita kahdeksasta vaihtoehdosta. Tarjolla on myös netissä pelattavia muistipelejä, joista voi valita värit, eläimet, esineet ja asiat. 

Ruokatieto ry:n sivustolla on Luonto ja Maatila -muistipelit. Niiden toiminta edellyttää koneeseen asennettua Javaa.

Memoera Trainer on suomalainen laite, joka sisältää yli kaksikymmentä erilaista peliä ja tehtävää. Pelien tarkoituksena on virkistää aivotoimintaa moniulotteisesti, ylläpitää kognitiivista toimintakykyä, helpottaa muistisairauden oireita ja hidastaa sen etenemistä.

Laitteen muoto on harkittu muistuttamaan esimerkiksi ompelukonetta, leipälaatikkoa tai kirjaa. Memoera Trainerin vuokra on 29,50 €/kk. Monissa Muistiyhdistyksissä voi kokeilla laitetta maksutta.

Memoera Exe on uudenlainen, vasta markkinoille tuleva liikuntaohjain, joka on suunniteltu muistisairaiden, ikäihmisten ja erityisryhmien käyttöön. Peleissä on muun muassa päättelyä vaativia, kuvallisia ja liikunnallisia tehtäviä, joiden ohjeistuksissa on suosittu kuvallisia ohjeita sanallisten sijaan.

 


Papunetin pelisivut ja kaikki pelit ovat helppokäyttöisiä ja selkeitä, ja useat ovat muokattavissa käyttäjän tarpeiden mukaan. Palapelissä kuvan voi valita valmiista kuvista tai ladata peliin oman kuvan. Pelissä voi myös valita palojen määrän ja muodon. Samoin muistipelissä voi valita korttien määrän. 

 

Tavataanko Muistipuistossa?

Muistipuisto® on aivoterveydestään kiinnostuneille ikääntyneille suunnattu maksuton verkkopalvelu. Monipuoliset aivotreenit harjoittavat muistia, päättelyä, hahmottamista ja tarkkaavaisuutta. Tasovalinnat takaavat sopivan treenitason löytymisen.

Muistipuistossa voi aivotreenien lisäksi muun muassa laulaa, jumpata, muistella, tietovisailla ja oppia aivoterveydestä. Viikkoviestit kutsuvat mielenkiintoisen ja ajankohtaisen tekemisen äärelle sekä löytämään uutta.

Muistipuiston käyttö on maksutonta eikä vaadi kirjautumista. Se toimii myös mobiililaitteilla. Puiston ylläpitäjänä ja kehittäjänä toimii ikääntyneiden hyvinvointiin ja hyvän elämän edistämiseen erikoistunut Miina Sillanpään Säätiö. Suositun puiston portteja kolistelee viikoittain reilut 1000 tyytyväistä kävijää. Tavataanko Muistipuistossa?

 

Teksti: Liisa Kortelainen
Kuvat: Vanhustyön keskusliitto, SeniorSurf / Milla Karkulahti, Memoera ja Fredrik Bäckman
Piirros: Tuuli Hannikainen

 


Kommentit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!

#sähköauto #sähköinen liikenne  

Myös raskas liikenne sähköistyy

Samalla kun sähköautojen osuus on kivunnut noin 10 prosenttiin autokannasta, on myös raskas liikenne sähköistymässä. Sähköbussit, sähköpakettiautot, sähkökuorma-autot ja sähkörekat ovat jo osa suomalaista henkilö- ja tavaraliikennettä.

#sähköauto #sähköinen liikenne  

Autokauppa laahaa, mutta sähköiset pitävät pintansa

Suomessa on tänä vuonna elokuun loppuun mennessä rekisteröity vajaa 75 000 uutta tai käytettynä maahantuotua henkilöautoa. Uusia henkilöautoista oli runsaat 50 000 kappaletta. Traficomin tilastoista selviää, että suurimmassa osassa rekister...

#sähköinen liikenne #sähköuto  

Onhan kiinteistössä lain mukainen sähköauton latauspiste? Valvonta alkaa vuodenvaihteessa!

Muussa kuin asuinkäytössä olevaan kiinteistöön, jossa on yli 20 pysäköintipaikkaa, on asennettava sähköauton latauspiste vuoden loppuun mennessä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ilmoittaa aloittavansa latauspistevalvonnan heti vuoden...

Katso myös nämä aihepiirit!

#sähköauto #sähköinen liikenne #turvallisuus #vapaalla #moottorilämmitys #laiteuutuudet #sähköpyörä #energiavinkki #tulevaisuus #ympäristö #sähköpotkulauta #sähköuto #hyvinvointi #sähkölentokone #viihde-elektroniikka #energiansäästö #energiatehokkuus #kotona #ilmastonmuutos #aurinkopaneeli