Sähköautojen latauspisteet tärkeitä kiinteistöissä

Sähköautojen latauslaitteita myytiin tilaston mukaan viime vuonna 32 121 kappaletta. Niissä oli yhteensä 43 365 latauspistettä. Varsin tasaisena jatkunut myynti kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä 21 prosenttia edellisestä neljänneksestä latauspisteiden määrällä mitattuna.

Myydyistä latauslaitteista oli hidaslatauspisteitä 20 758, peruslatauspisteitä 22 338 ja teholatauspisteitä 269. 

Puolet peruslatauksesta alle maksimitehon

Kun teholatauspisteet jätetään huomiotta, 30 prosenttia viime vuonna myydyistä latauspisteistä oli peruslatauspisteitä, jotka yltävät 22 kW maksimitehoon. Laitteet ohjelmoidaan kuitenkin yleensä maksimissaan 11 kW tasoon, koska autojen sisäiset latauslaitteet pystyvät useimmiten vain 11 kW lataustehoon. 11 kW myös riittää hyvin lataustehoksi, koska autot seisovat kiinteistökohteissa yleensä useita tunteja. Suurempia tehoja ei kiinteistöissä tarvita.

Myydyistä 22 prosenttia oli alempitehoisia 11–3,7 kW peruslatauspisteitä. Lähes puolet eli loput 48 prosenttia latauspistemyynnistä oli schuko- tai CEE-pistorasialiitännäisiä hidaslatauspisteitä.

Viime vuonna myytyjen hidas- ja peruslatauspisteiden maksimilataustehojen jakauma antaa selkeän kuvan tilanteesta. Nyt halutaan asentaa mahdollisimman paljon latauslaitteita. Nopeaan peruslataukseen ja sen vaatimiin kiinteistön sähköjärjestelmän muutoksiin ei kaikissa tapauksissa olla valmiita vielä investoimaan.

– On tärkeää, että latauspisteitä saadaan nopeasti lisää erityisesti taloyhtiöiden ja työpaikkojen pysäköintialueille. Yhteisenä tavoitteenamme on kasvattaa päästöttömien kilometrien osuutta Suomen liikenteessä, sanoo STK:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen.

– Päätöksentekijän dilemma on latausteho, johon ei haluta panostaa tarpeettoman paljon juuri tämän hetken tilanteessa, mutta joka ei saisi jäädä liian pieneksi viiden vuoden kuluttua. Myyntitilastomme kertoo nyt lähtötilanteen viime vuodelta, ja jäämme mielenkiinnolla seuraamaan tehojakauman kehitystä.

Hidas ja perus ovat yleisimmät lataustavat

Hidaslatauksella tarkoitetaan lataustapaa 2, mode 2. Siinä latauslaite saa latausvirran joko schuko-pistorasiasta eli kotitalouspistorasiasta tai kolmivaiheisesta CEE-pistorasiasta eli voimavirtarasiasta. Latausvirta on yleensä rajattu 8 ampeeriin, jolloin teho jää alle 2 kW, ja auton lataus on hidasta.

Peruslataus on lataustapa 3, mode 3. Se on suositeltavin sähköauton lataustapa taloyhtiöiden ja yritysten pysäköintialueille sekä pysäköintihalleihin. Siinä latauslaite on kytketty kiinteästi kiinteistön sähköverkkoon ja se voi sisältää ohjaustoimintoja.

Peruslatauksen maksimiteho on suurimmillaan 22 kW, mutta peruslatauspisteen voi toteuttaa myös alemmilla maksimitehoilla kuten 11 kW, 7,4 kW ja 3,7 kW.

Sähköteknisen kaupan liitto ry kerää myyntitiedot tilastoonsa 15 valmistajayritykseltä Suomessa, joten kokonaismäärä on ilmoitettua lukua suurempi. Koska kiinteistöihin kuten taloyhtiöihin ja yrityksiin valitaan vain harvoin teholatauslaite, jatkossa STK:n tilasto tulee seuraamaan vain hidas- ja peruslatauslaitteiden myynnin kehitystä.

Ota yhteys omaan verkkopalveluyhtiöön

Kun on hankkimassa latauslaitetta ja miettimässä suuremman parkkihallin tai -alueen muuntamista sähköautojen lataukseen sopivaksi, kannattaa olla yhteydessä omaan verkkopalveluyhtiöön. Yhtiöt tarjoavat palveluja myös sähköntarpeen ja sulakekoon arviointiin sekä varmistavat sähkönsaannin kaikissa tilanteissa.

Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä