2040-luvun ihmeellinen teknomaailma

2040-luvun ihmeellinen teknomaailma

24.05.2021

Mitä syntyy, kun uusimmat innovaatiot harppaavat 20 vuotta tulevaisuuteen? Keskiössä ovat aivoliitäntä, hololasit, lentoauto, liikenne ja älykodin robotit.

Kun palasin vuonna -99 takaisin Suomeen oli hämmästykseni melkoinen. Kaikilla oli kännykät ja puheensorina ja soittoäänien luritukset täyttivät kaupat ja kadut. Enpä ollut nähnyt Amsterdamissa vielä kenelläkään kännykkää.

Ja ulkomaisissa lehdissä ihmeteltiin sitä, kuinka täällä lapsillakin on kännykät ja nuorisojoukot navigoivat kaupungilla korva kiinni Nokiassa. Tuli ihan isänmaallinen olo ja tunsin ylpeyttä Suomesta! Tuntui kuin olisin harpannut tulevaisuuteen.

Muutamassa vuodessa kännykät levisivät ympäri maailman ja käynnistivät vallankumouksen. Harvapa olisi silloin osannut ennustaa, mitä kaikkea tulisi tapahtumaan vuoteen 2021 mennessä. Ja harvapa osaa nytkään ennustaa miltä vuosikymmen 2040 näyttää?

 

Ajatuksen voimalla toimivaa tekniikkaa

Sanotaan, että tulevaisuus on täällä jo tänään – mutta se on vain epätasaisesti jakaantunut. Kannattaa siis miettiä, mikä voisi olla se nykypäivän uusi innovaatio, jolla on mahdollisuus ryöpsähtää maailmanlaajuiseksi ilmiöksi – kuten kännykkä aikoinaan?

Katsoin sattumoisin videon, jossa simpanssi pelasi tuttua Pong-videopeliä. Eihän siinä mitään kummallista ole, voihan simpanssi oppia parikin sataa sanaa ja kommunikoida nappuloita painaen ihmisen kanssa.

Merkillepantavaa oli kuitenkin se, että simpanssi pelasi peliä NeuraLink-aivoliitännän avulla suoraan ajatuksen voimalla. Elon Muskin kehittämä aivoliitäntä liittyy vasta 1024 neuroniin, mutta entä 20 vuoden kuluttua? Ainakin pelaajia ja futuristeja tämä kyberavaruus-visio innostaa.

 

Tulevaisuus on holo/ar-lasien

Microsoftin kehittämän hololasit tuovat todelliseen ympäristöön tietokoneanimaatiolla toteutettuja esineitä tai heijastavat sinne hologrammeja jopa ihmisistä. Tässä on mahdollisuus suureen läpimurtoon – mutta milloin?

Apple uskoo holotekniikkaan, ja lupaa toimittavansa jo parissa vuodessa 8k-tarkkuuden stereolasit kohtuuhintaan. Applen ar-lasit liitetään älypuhelimeen langattomasti. Käytännössä ne kuitenkin lienevät painavat ja kömpelöt, ainakin aluksi.

Näyttö- ja älypuhelintekniikka kehittyy kuitenkin harppauksin, joten tästä voi hyvinkin kehkeytyä hittituote. Kun ar-laseista saadaan edulliset, kevyet ja hyvän näköiset on helppo kuvitella, että ne valloittavat kännykän tavoin maailman. Onnistuuko hanke, sen vain aika näyttää.

 

Lentoautolla mökille

10 vuotta sitten ensimmäiset dronet olivat pieniä pörrääviä laitteita, joilla oli hämmästyttäviä lento-ominaisuuksia. Nyt ne ovat videokuvauksen vakiokalustoa urheilukilpailuista luontokuvaukseen, maanmittaukseen ja viranomaisten pelastustoimeen.

Drone-tekniikan pohjalta kehitetään nyt lentoautoja ja -takseja, jotka osaavat automaattisesti navigoida haluttuun osoitteeseen. Etuna ne toimivat ympäristöystävällisesti sähköllä. Dronet soveltuvat hyvin myös pakettikuljetuksiin.

Voisiko lentotekniikkaa yleistyä katukuvassa? Kyllä, mutta varauksin. On vaikea kuvitella niiden pörräävän keskellä kaupunkien kapeita katuja. Nopeasti pyörivät siivekkeet vaativat myös korkeaa turvallisuutta.

Parhaiten dronet soveltuvat taksikuljetuksiin ja tavaraliikenteeseen kiinteillä ja korkeilla reiteillä. Näin niille voidaan myös rakentaa turvalliset terminaalit liikenteelle. Etuna on katuliikenteen, ilmansaasteiden ja melun merkittävä väheneminen.

 

Kehäsukkulalla kaupungille

Katuliikenteen vähentämiseksi on Ranskassa ideoitu aivan uudentyyppinen joukkoliikenne, joka perustuu ympyrärataa kiertäviin sukkuloihin. Maksat lipun älypuhelimella, astut sukkulaan ja se kuljettaa sinut seuraavalle asemalle, jossa vaihdat lennosta toiseen kehärataan.

Sukkulat ovat ilmatiiviitä ja niihin mahtuu yksi tai kaksi ihmistä. Tähtäimessä on turvallinen matkustus tulevienkin pandemioiden tarpeisiin. Lisäksi sukkularadat toteutetaan maanalaisina tunneleina, joka parantaa ympäristöestetiikkaa.

Kehäsukkulaa suunnitellaan ensisijaisesti lähiöiden ja kaupungin väliseen yhdysliikenteeseen. 2040-luvulla maanalainen sukkulaverkosto voisi hyvinkin korvata kaupunkien raitiovaunut ja yksityisautoilun.

 

Ruoanlaiton monet reseptit hallitseva kokkirobotti olisi kätevä apuri kotona. Nämä ovat jo koekäytössä pikaruokaravintoloissa Japanissa.

 

Robotti tiskaamaan ja etäkeholla töihin

Yhdysvaltalaisen Boston Dynamicsin robotit ovat motorisesti jo lähes yhtä taitavia kuin ihmiset. Kotikäyttöön niillä on silti vielä matkaa. Ehkä vuonna 2040 voimme ostaa kaupasta sisäkkö/hovimestarirobotin. Käyttöä olisi valtavasti kotiaskareissa – se olisi ehdoton hitti!

Etäkeho-robotin avulla taas voisimme liikkua ulkona vaikka minkälaisen pandemian kourissa tai ilmastokatastrofin jälkeen. Robottien keinoihoteknologia kehittyy myös nopeasti, ja mahdollistaa tulevaisuudessa vaikkapa oman itsensä näköisen robotin valmistuksen.

 

Seinätelevisio 500 eurolla

Televisiotekniikan kehitys on ehkä helpoiten ennustettavaa. Niinpä 20 vuoden kuluttua seinätelevision saa tarjouksesta 500 eurolla. Seinänäytöt voisivat jopa sisältyä valmiiksi asennettuna uusien rakennusten olohuoneisiin.

Mutta luultavinta lienee, että vuonna 2040 syntyy aivan uusi innovaatio, jota emme osaa vielä edes kuvitellakaan!

 

Teksti: Pekka Tolonen
Kuvat: Shutterstock

 

 


Kommentit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!

#energiatehokkuus #energiavinkki #kotona  

Kevätaurinko lämmittää ja valaisee

Ikkunoiden pesu keväällä on ekoteko. Likaiset ikkunat voivat laskea ikkunoiden valotehoa jopa 40 prosenttia. Puhtaat ikkunat vähentävät valaistuksen tarvetta ja tuovat lämpöä kotiin. Samalla pienenee energiankulutus.

#energiansäästö #energiatehokkuus #kotona #sähkö  

Varttihinnoittelu tuo tietoa ja hyötyjä

Sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon lisääntyminen on muuttanut sähkön tuotannon ja myynnin lyhyempään, 15 minuutin taseselvitysjaksoon. Myös kuluttajille tarjoutuu mahdollisuus siirtyä ostamaan pörssisähköä 15 minuutin välein muuttuvin ...

#energiatehokkuus #energiavinkki #kotona #turvallisuus  

Vanhojen sähkölaitteiden muuntajat ja lepotilakulutukset tarkkailuun

Kulutusmittari on hyvä apuväline eri sähkölaitteiden kulutusten tarkkailuun. Etenkin vanhempien laitteiden muuntajien kulutus ja laitteiden lepotilakulutukset saattavat olla yllättävän suuria.

Katso myös nämä aihepiirit!

#kotona #energiavinkki #energiatehokkuus #kodinkone #laiteuutuudet #resepti #turvallisuus #viihde-elektroniikka #energiansäästö #astettaalemmas #hyvinvointi #sähkönsäästö #lämpö #piha #testi #valaistus #vapaalla #sähkö #sisustus #ilmastointi #lämmitys #puutarha #sähköpula #kaukolämpö #aurinkopaneeli #pääsiäinen #aurinko #energiantuotanto #osaaminen #sähköpalo #tulevaisuus #sähkögrilli #työ #sähköasennukset #sähkönsiirto #kinkkutemppu #kesämökki #sähköhammasharja #sähköinen liikenne #sähköverkko #hiilijalanjälki #moottorilämmitys #verkkopalvelu #kotivara #sähköauto #kolumni #ilmastonmuutos #sahkolasku