#kolumni
Ilmastonmuutos huolettaa yhä
Ostin joulun jälkeen alennusmyynnistä lastenlapsilleni lumiliukurin. Siitä on kulunut jo reilusti yli kuukausi. Liukuri on yhä olohuoneeni nurkassa. Ihan turha ilahduttaa ipanoita lahjalla, jolla ei voi tehdä mitään. Vaikka on sydäntalvi, ovat lumet kadonneet ainakin täältä etelästä. Olisi villiä käyttää ruohonleikkuria tammikuussa, kun lämpötila on reilusti plussan puolella ja ruoho on vihreää.
Onko ohjauksesta apua?
Kotitaloudet ovat innostuneet sähkönkäyttönsä ohjailusta eli kulutusjoustoista. Aiheesta on tehty selvityksiä oikein yliopistossa. Innostus näkyy siinä, että pörssisähkösopimusten määrä on kasvanut reippaasti. Jopa kolmannes kotitalouksista ostaa tällä hetkellä sähkönsä pörssisähkösopimuksilla.
Vieläkö pökköä pesään?
Voimalaitosten ja lämpökeskusten kattiloissa palaa puuta vuosittain kohtuullinen määrä. Priimapuuta ei kuitenkaan polteta, vaan metsäteollisuuden ja puunjalostusteollisuuden jätteitä ja jämiä. Oksista, kuoresta ja sahanpuruista syntyy kaukolämpöä ja sähköä.
Olisinko hyvä ”jouston lähde”?
Sähköyhtiön asiakas ei ole enää samanlainen kuin hän oli ennen. Nykyaikainen asiakas on energiajärjestelmän näkökulmasta tärkeä ”jouston lähde”. Ennen sähkö vain virtasi voimalaitokselta asiakkaalle, asiakas käytti saamansa sähkön ja maksoi sähköyhtiön lähettämän laskun joskus myöhemmin.
Pelottava pörssisähkö
Pilviin kurottelevat hintapiikit ja sähkön hinnan valtaisa vaihtelu – pelottavia ilmiöitä, jotka tyhjentävät kotitalouksien kukkarot. Näistä media jaksaa innostua. Mitä kylmempiä talvipäivät ovat, sitä suurempaa on mekkalointi.
Miten käy sähkölämmityksen?
Sähkö oli sikahalpaa ennen energiakriisiä ja ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Viime talvena jokainen sähkönkäyttäjä pääsi kuitenkin todistamaan sähkönhinnan kipuamista kohti pilviä. Tämän kokivat lompakoissaan ja kukkaroissaan erityisesti ne, joilla ei ollut ennen hintojen nousua solmittua edullista kiinteähintaista määräaikaista sähkösopimusta.
