Sähkövero – omituinen kummajainen

Sähkövero – omituinen kummajainen

16.09.2025

Jokainen kansalainen maksaa sähköveroa, halusi tai ei. Sähkövero näkyy eriteltynä verkkoyhtiön sähkönsiirtolaskussa – tai verkkopalvelumaksussa, mikäli joku verkkoyhtiö käyttää tällaista ilmaisua.

Kansalainen maksaa sähköveroa sen mukaan, kuinka paljon kilowattitunteja virtaa johtoa pitkin kotiin. Mitä enemmän käytät sähköä, sitä enemmän maksat sähköveroa. Minun sähkönsiirtolaskussani sähköveron osuus on yleensä yhtä suuri kuin itse sähkönsiirron, koska asun sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Veron osuus voi siis olla melko suuri.

Sähköveron lisäksi maksamme arvonlisäveroa, mutta se ei kuulu tähän tarinaan.

Miksi maksamme sähköveroa? Sähkövero on ikivanha vero. Sen ensimmäiset versiot otettiin käyttöön jo 1970-luvulla, vaikka nykyinen sähkövero on 1990-luvun tekele. Alkujaan sähköverolla haluttiin hillitä kansalaisten sähkönkäyttöä. Ajan myötä ohjausvaikutus on kuitenkin unohtunut. Valtiontalouden kannalta sähkövero on nykyisin puhtaasti fiskaalinen – yksi keino lisätä valtion verotuloja.

Sähkönkäytön hillitseminen sähköveron avulla ei enää sovi tähän aikaan. Teollisuuden, kotitalouksien ja koko kansakunnan päinvastoin odotetaan sähköistyvän – ja peräti kovalla vauhdilla.

Kun puhtaalla sähköllä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä, torppaamme ilmastonmuutoksen, lisäämme teollisuuden kilpailukykyä ja energiaturvallisuutta. Sitä paitsi meillä on jo eväät tähän: suomalainen sähköntuotanto on lähes kokonaan päästötöntä.

Kenen taskuun sähköverot kilahtavat? Tietenkin valtion taskuun, vaikka sähköverkkoyhtiöille on nakitettu epäkiitollinen tehtävä kerätä verot kansalaisilta. Verkkoyhtiö tilittää jokaisen euron valtion kassaan, vaikka joku voisi luulla, että vero jää verkkoyhtiön taskuun. Ei jää – luulo ei ole tässä tapauksessa tiedon väärtti.
 

Petri Sallinen
kirjoittaja on Energiauutisten toimituspäällikkö

 


Kommentit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!

#energiantuotanto #sähkö  

Vedellä sähköä jo 1880-luvulla: Vesi vanhin voitehista

Ensimmäinen sähkövalo syttyi Suomessa vuonna 1882. Sähköt lamppuihin tuotti Tammerkoskeen rakennettu vesivoimalaitos. Myöhemmin vesivoimasta muodostui Suomen teollistumisen veturi.

#energiatehokkuus #lämmitys #lämpö #sähkö  

Talvi haltuun energiatehokkaasti

Motivan asiantuntija Veli-Matti Virtanen muistuttaa, että syksy on oikea aika valmistautua lämmityskauteen. Kun tietää, mihin sähköä kuluu ja milloin kulutus on suurinta, voi löytää tapoja siirtää kulutusta edullisemmille tunneille.

#kesämökki #turvallisuus #vapaalla  

Mökin talvehtimisesta kannattaa huolehtia

Mökillä käydään harvoin tai ei lainkaan talvella. Mökin on kestettävä itsenäisesti talven olosuhteet. Ulkopaikkakuntalainen tarvitsee usein ennakoivampia ratkaisuja ja turvajärjestelyjä, koska etäisyys asuinpaikkakunnalta voi olla huomattav...

Katso myös nämä aihepiirit!

#kotona #energiatehokkuus #vapaalla #energiavinkki #sähkö #turvallisuus #kolumni #viihde-elektroniikka #työ #sähköverkko #verkkopalvelu #ilmastonmuutos #kodinkone #kesämökki #laiteuutuudet #tulevaisuus #resepti #energiantuotanto #hyvinvointi #sähköinen liikenne #lämpö #osaaminen #puutarha #sähkönsiirto #ympäristö #lämmitys #piha #kaukolämpö #energiapolitiikka #ilmastointi #aurinko #valaistus #toimitusvarmuus #sähköauto #hiilijalanjälki #aurinkopaneeli #sähköpula #Laskiainen #energiansäästö #sisustus #testi #tekoäly #astettaalemmas #sähkövero #datahub #sähköuto #sähköasennukset #ystävänpäivä #sähköhammasharja #sähkögrilli #pääsiäinen #sähkönsäästö #sahkolasku