Kaukolämmön päästöt romahtivat

Kaukolämpö tasaa sähkön hintavaihteluita samalla, kun lämmöntuotannossa hyödynnetään sähkön edullisia hintakausia. Monet yhtiöt ovat investoineet esimerkiksi sähkökattiloihin, joilla vettä lämmitetään sähkönhintojen ollessa alhaalla ja tämä kaukolämpövesi hyödynnetään huippukuormituksen aikana. Myös lämpöpumpuilla tuotettu lämpö ja hukkalämpöjen hyödyntäminen ovat lisääntyneet.

Vaikka monella paikkakunnalla kaukolämpö on jo vuosia perustunut ilmastoystävällisiin polttoaineisiin, jatkuvat investoinnit puhtaaseen lämmöntuotantoon. Lämmön talteenotto, hukkalämpöjen hyödyntäminen, lämpövarastot ja muut päästöttömän sähkön hyödyntämiseen perustuvat lämmöntuotantomuodot lisääntyvät samalla, kun esimerkiksi pienydinvoiman käyttömahdollisuuksia selvitetään.

Energiateollisuuden viime vuoden tilastot kertovat kaukolämmöntuotannon päästöjen laskeneen jopa 24 prosenttia. Pääosa päästöjen vähenemästä tulee fossiilisten polttoaineiden vähentyneestä käytöstä.

– Fossiilisten polttoaineiden käyttö loppuu lähes kokonaan lähivuosina. Uutta on se, ettei jäljellä olevia päästöllisiä polttoaineita korvata enää bioenergialla vaan sähköllä ja hukkalämmöillä. Energiantuotannossa myös bioenergian käyttö kääntyy laskuun, muistuttaa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Suomen suosituin lämmitysmuoto

Kaukolämpö on Suomen suosituin lämmitysmuoto ja uusilla, rakennettavilla kerrostaloalueilla sen suosio on edellisvuodesta hieman kasvanut. Keskitetty lämpöpalvelu oli maamme vahvuus myös energiakriisin iskiessä kaksi vuotta sitten. Kaukolämpöyhtiöiden tarjoamat lämpöpalvelut ovat esimerkiksi taloyhtiöissä, liikekiinteistöissä ja julkisissa rakennuksissa toimintavarma ja riskitön vaihtoehto, jossa lämpöpalvelua tarjoava yhtiö vastaa lämmön riittävyydestä ja investoinneista asiakkaidensa puolesta.

Talojen ja toimitilojen päästöistä kiinnostuneet yritykset, sijoittajat ja taloyhtiöt voivat selvittää paikallisten kaukolämpöyhtiöiden päästöt helposti yhtiöiden omien sivujen lisäksi kaukolämmön päästölaskurista, osoitteesta www.klpaastolaskuri.fi.

Pientaloissa kaukolämpö on pienemmässä roolissa, koska kaukolämpöä ei ole tarjolla kaikkialla. Mutta alueilla, joissa kaukolämpöyhtiöt tarjoavat lämpöpalveluita myös pientaloille, ovat omakotiasiakkaatkin huomanneet toimivan lämmöntuotannon edut.

Kaukolämpö valitaan nyt ilmastosyistä

– Kaukolämmön suosio perustuu lämpöpalvelujen kilpailukykyiseen hintaan ja luotettavuuteen. Kaukolämmössä palvelun tuottaja vastaa aina lämmön tuottamisesta, riittävyydestä ja toimittamisesta asiakkaan kiinteistöön, painottaa Leskelä.

Takavuosina osa asiakkaista oli huolissaan lämmöntuotannon ilmastopäästöistä. Yhtiöt ovat investoineet ja uudistaneet toimintaansa ja tilanne on oleellisesti muuttunut. Pian kaukolämpö on täysin ilmastoneutraalia. Yhtiöt jatkavat edelleen investointejaan ja uusien lämmön tuotantomuotojen selvittämistä ja ovat valmiita tehostamaan toimintaansa edelleen.

– Nyt on jo ilmastosyistäkin perustellumpaa valita kaukolämpö kuin jättää se valitsematta. Kaukolämpö tukee vihreää siirtymää, kun kaukolämpöä käytetään energiavarastona tai hyödynnetään puhtaan sähkön ajoittaista ylitarjontaa, korostaa Leskelä.

Kaukolämpö tasaa sähkön hintavaihteluita

Maamme toimivat energiaverkot ovat vahvuus niin hyvinä kuin vaikeina aikoina. Ne ovat vastaus niin energiakriiseihin kuin normaaleihin ajankohtiin.

Esimerkiksi kaukolämmön vuorovaikutus sähköjärjestelmän kanssa tasoittaa sähkön hintavaihteluita. Kaukolämpö tasoittaa sähkön hintakuoppia ja lisää uuden, rakennettavan sähköntuotannon kannattavuutta.

Tilastot osoittavat sähkön ja lämmön kulutuspiikkien osuvan samoille päiville. Ilman kaukolämmön korkeaa osuutta sähkön kysyntä- ja hintapiikit olisivat huomattavasti nykyistä korkeampia ja sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden rakentaminen kalliimpaa.

– Energiapoliittisessa päätöksenteossa on tärkeää ymmärtää ja huomioida kaukolämmön rooli koko energiajärjestelmässä. Kaukolämmön avulla voidaan tuottaa nykyistä merkittävästi enemmän joustoa ja hintavakautta sähköjärjestelmään, muistuttaa Leskelä.

Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuva: Shutterstock