Maistiaisia 2020-luvun ruoasta

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Mutta ei silloin, kun on kyse kasviksista.

– Kaikissa ruokatrendien listauksissa ollaan yhtä mieltä siitä, että kasvisruokailu – tai kasvisten osuus ruokavaliossamme – lisääntyy, Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä huomauttaa.

Kasvisten puolesta puhuvat tietenkin ympäristösyyt eli ruoantuotannon hiilijalanjäljen pienentäminen. Kasvikset istuvat hyvin myös esimerkiksi terveysajatteluun.

Vaikka kehityskulku ei vielä erotu isona hyppynä myyntitilastoissa, niin kaupoissa on jo varauduttu tulevaan. Tarjolle on tullut paljon uusia kasviproteiininlähteitä, valmisruokia sekä esimerkiksi puolivalmisteita, joita voi käyttää jauhelihan tapaan. Ilmiöön linkittyy myös nykyinen kaura- ja kaurajuomabuumi.

– Viimeisen parin vuoden aikana täydellisen tai osittaisen kasvisruokavalion noudattaminen on tullut huomattavasti aikaisempaa helpommaksi.

Ajan merkeistä kertoo myös suomen kieleen ilmestynyt uusi sana: fleksaaminen. Fleksaaja valitsee tilanteen mukaan kasvisruokaa tai lihaa sisältävän aterian.

 

Uutta ja enemmän kuin hyppysellinen vanhaa

2020-luvulla voimme joutua pohtimaan myös sitä, mikä kaikki on ruokaa.

Pari vuotta sitten puhuttiin paljon hyönteisruoasta, nyt hyönteiset ovat jääneet jo hieman taka-alalle.

– Seuraavaksi saatamme joutua punnitsemaan suhtautumistamme ateriajuomiin. Niissä voidaan esimerkiksi optimoida erilaisten ravintoaineiden määrä.

Ateriajuomat liittyvät osin myös laajempaan ilmiöön, jossa ideana on räätälöidä henkilön ruokavalio sellaiseksi, että se tukee hänen terveyttään mahdollisimman hyvin.

Tulossa – jollakin aikataululla – on myös uudenlaisia tapoja tuottaa ravintoa.

– Kasviksia ei välttämättä viljelläkään tulevaisuudessa avomaalla, vaan viherhyllyissä sisätiloissa. Jokaisen kodin keittiössä voi olla myös bioreaktori, joka tuottaa kasvisoluja.

Mutta vaikka teknologia tarjoaisi siihen mahdollisuuksia, niin todennäköisesti emme tule tulevaisuudessakaan popsimaan ateriapillereitä.

– Ruokaan liittyy jatkossakin varmasti elämyksellisyys. Ruokailu on myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma – ruoan syöminen yhdessä muiden kanssa taitaa kuulua jopa lajimme perusominaisuuksiin.

 

Porkkana ei ole vain porkkana

Ruokakulttuuriamme muuttavat tietenkin myös vaikutteet, joita ammennamme ulkomailta.

Samaan aikaan suomalaiseksi kokemamme ruoka – ajatellaanpa vaikkapa ruisleipää – rakentaa kuvaamme Suomesta ja suomalaisuudesta.

– Olisi hienoa, jos vuonna 2020 tulisi tuotteita tai keksintöjä, jotka päivittäisivät vanhoja suomalaisia perinneruokia uudelle yleisölle ja toisivat ne helposti ihmisten ulottuville.

Mäkelä nostaa erikseen esille hienot suomalaiset juurekset, joita kannattaisi jatkojalostaa – niin pelloilla, ruokateollisuudessa kuin kotikeittiöissäkin.

– Kaupoissa on lukuisia erilaisia lajikkeita tomaatteja – ja tietenkin myös perunoita. Olisi mahtavaa, että samanlainen kirjo tulisi myös vaikkapa porkkanoihin ja kaaleihin, hän pohtii.

 

Mikä on vuoden hittiruoka?

Avocadopasta, lehtikaalipasta, uunifetapasta…

Uunifetapastan, vuoden 2019 ruokailmiön kehittäjä ruokablogisti Jenni Häyrinen odottaa mielenkiinnolla, mikä tulee olemaan tämän vuoden hittiruoka.

– Sitä ei tiedä vielä kukaan. Mutta somen ansiosta uudet reseptit voivat lyödä läpi hyvinkin nopeasti. Uunifetapasta nousi ensin parissa päivässä ilmiöksi instagramissa ja sitten siihen tarttuivat iltapäivälehdet.

Viime vuosien suosikkiruokien lista on kovin pastavoittoinen. Jonkun mielestä pasta voi olla jo vähän liiankin tuttua ja turvallista, mutta Häyrinen uskoo pastan tulevaisuuteen, jopa renessanssiin.

– Uskon, että tulemme näkemään esimerkiksi uusia ravintoloita, jotka tarjoavat taiten valmistettuja, hyvin laadukkaita pastoja.

Häyrinen on samaa mieltä kuin moni muu; vuoden 2020 yleisiin trendeihin kuuluu kasvisruoan voittokulku. Liharuokien puolella riistaruoat saattavat nostaa suosiotaan, aallon harjalle voivat nousta myös merenelävät kuten mustekala.

Kiireisen elämäntyylin takia ruoan halutaan olevan myös helposti ja nopeasti valmistuvaa.

– Yksi tulevaisuuden juttu on varmastikin laadukas einesruoka. Esimerkiksi Kööpenhaminassa kauppojen hyllyllä näkyy paljon uudenlaisia eineksiä laadukkaissa pakkauksissa.

Hän muistuttaa, että Suomessa on myös monia erilaisia ruokakulttuureja:

– Se, mikä on in Helsingissä nuorten kaupunkilaisten keskuudessa, ei ole sitä välttämättä toisaalla.

Myös Häyrinen mainitsee, että aika voisi olla kypsä vanhojen perinneruokien uudelleen löytämiseen.

– Eri puolilla Suomea on paljon hienoja erikoisuuksia, jotka voisivat kiinnostaa ihmisiä, jos niitä vaikkapa hieman tuunattaisiin.

Hän kertoo innostuneensa itse viime aikoina erityisesti hapanjuurileivistä ja hiivattomasta hapanjuurileivonnasta.

– Hapanjuurileivonta näkyy tällä hetkellä voimakkaasti myös somessa.

 

Uunifetaravioli

Jenni Häyrinen on kehittänyt hittiruoka uunifetapastasta myös uuden sovelluksen, uunifetaraviolin:

2 rs / 500 g tomaatti-mozzarella ravioleita
2 rs / 500 g terttukirsikkatomaatteja
1 dl oliiviöljyä
1 pkt fetaa
 medium chilipalko
2 rosmariininoksaa
4 valkosipulinkynttä

Tomaattikastike:

400 g kokonaisia säilyketomaatteja
1 tl hunajaa
suolaa
pippuria

 

Laita vuokaan raviolit, kirsikkatomaatit, murustettu feta (säästä pari pientä terttua pinnalle) ja puolet (1/2 dl) oliiviöljystä. Sekoita.

Tunge väleihin pituussuunnassa puolitetut valkosipulinkynnet, chili ja rosmariini.

Valmista tomaattikastike kulhossa puristelemalla tomaatit rikki käsin. Voit huuhtaista tomaattipurkit pienellä määrällä vettä ja lisätä kastikkeen joukkoon. Mausta.

Kaada tomaattikastike ravioleiden päälle ja levitä tasaisesti niin että raviolit peittyvät. Pirskottele päälle loput oliiviöljystä.

Nosta päälle muutama pieni öljytty tomaattiterttu.

Paista 200-asteisessa uunissa keskitasolla noin 30 minuuttia.

Älä käytä kiertoilmaa, se kuivattaa. Halutessasi voit kääntää nupit kaakkoon 225-asteeseen viimeiseksi 5 minuutiksi. Burn tomaatti, burn!

www.liemessa.fi

Teksti: Matti Välimäki