Mehumaija höyrystää helposti
20.09.2019
Höyrymehustin eli mehumaija on vaivaton tapa valmistaa mehua kotimaisista omenoista. Lapsuudesta tuttu valmistustapa on yhä käyttökelpoinen, vaikka vitamiinien ja kuitujen säilymisen kannalta se ei olekaan paras mahdollinen tapa.
Monilla pihoilla omenoita on aivan liikaa. Pienikokoisten omenoiden kuoriminen ja perkaaminen säilömistä varten on suuri savotta. Omenamehun höyrystäminen mehumaijan avulla on kuitenkin vaivatonta ja rattoisaa: omenat voi lohkoa mehumaijan kitaan kuorineen ja siemenkotineen. Sitten vain odotetaan.
Höyrymehustin rantautui Suomeen 1950-luvulla Saksasta. Suomalainen teollisuus kopioi nopeasti idean ja kauppoihin ilmaantui Suomessa valmistettuja vaihtoehtoja. Laitteelle keksitty suomenkielinen ilmaisu "mehumaija" on hyötykasvitutkija ja professori Toivo Rautavaaran kynästä. Alumiinista valmistettu höyrymehustin – Mehu-Maija – ilmaantui lähes jokaiseen suomalaiseen kotiin.
Muutama vuosi sitten löysin tätini jäämistöstä ruostumattomasta teräksestä valmistetun höyrymehustimen. Alkuperäisen pahvipakkauksen perusteella sen nimeksi paljastui Mehu-Liisa. Ruostumattomasta teräksestä valmistetun mehustimen sanotaan kestävän paremmin happamien marjojen ja omenoiden höyrystämistä kuin alumiinista valmistetut laitteet, joilla on taipumuksena syöpyä.
Mehu-Liisaa piti heti kokeilla. Tämä osoittautui mukavaksi puuhaksi.
Leppoisaa odottelua
Mehu-Liisaan mahtuu vadillinen lohkottuja omenoita. Ennen lohkomista omenat kuitenkin huuhdotaan – mitään muuta ei tarvitse tehdä.
Höyrymehustimen alin osa on kattila, joka täytetään vedellä. Kiehuva vesi muuttuu höyryksi ja kuuma höyry tiristää omenoista mehun, joka valuu vesikattilan yläpuoliseen osaan. Sieltä mehu valutetaan letkua pitkin astiaan.
Vanhimmat höyrymehustimet eivät välttämättä sovellu induktioliedellä käytettäviksi – asia on syytä tarkistaa ennen puuhaan ryhtymistä.
Omenat voi höyrystää mehuksi ilman sokeria. Kaadoin kuitenkin desilitran verran sokeria omenalohkokeon päälle ennen höyrystämistä. Valmiin mehun voi sokeroida ennen pakastamista maun mukaan.
Aikansa kiehuttuaan mehustimesta voi valuttaa litran verran mehua. Tämä kannattaa kaataa takaisin omenoiden päälle. Tämän sanotaan irrottavan omenoista enemmän makua.
Höyrystämiseen on syytä varata riittävästi aikaa – pari kolme tuntia. Samalla on pidettävä huoli siitä, että vesikattila ei pääse kiehumaan kuivaksi. Vettä joutuu lisäämään muutaman kerran höyrystämisen aikana.
Vadillisesta omenoita syntyy noin kaksi ja puoli litraa laimennettavaa mehua. Mehun määrä tosin riippuu omenoista. Vanhat perinnepuuni tuottavat melko pieniä ja tiiviitä omenoita, joissa ei ole yhtä paljon mehua kuin jalostetuimmissa lajikkeissa.
Mehu valuu letkua pitkään keittiöjakkaralle asetettuun astiaan. Yhden maijallisen höyrystäminen tuotti noin kaksi ja puoli litraa laimennettavaa mehua.
Teksti ja kuvat: Petri Sallinen
Kommentit
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!
#energiantuotanto #energiatehokkuus #sahkolasku #tulevaisuus
Varttisähkö saapui – mitä muutos tarkoittaa ja miksi se tehdään?
Suomessa on totuttu siihen, että pörssisähkön hinta vaihtelee tunneittain. Moni onkin oppinut vilkaisemaan aamulla sähkön hinnat ja päättämään sen mukaan, milloin kannattaa pestä pyykit tai ladata sähköauto.
#energiatehokkuus #sahkolasku #sähkömittarit #sähköverkko
Sähkömittarit vaihdetaan uusiin
Varttisähkön aikakausi tuo mukanaan muutoksen, jota ei näe päällepäin, mutta joka on koko järjestelmän kannalta välttämätön. Kun sähkön hinta alkaa määräytyä 15 minuutin välein, myös mittaamisen on pysyttävä mukana. Lähivuosina suomalaisiin...
#kotivara #kotona #sähköverkko #turvallisuus
Sähkökatkolla on monia vaikutuksia – jokainen voi varautua viisaasti
Sähkökatko voi pysäyttää kodin arjen hetkessä, mutta pienillä toimilla on mahdollista ennaltaehkäistä suuria ongelmia. Hyvä varautuminen tuo turvaa, lämpöä ja mielenrauhaa myös pimeän tai kylmän yllättäessä.