Opimmeko viime vuonna säästämään sähköä?

Opimmeko viime vuonna säästämään sähköä?

21.11.2023

Kotitaloudet, maataloudet ja teollisuus käyttivät viime vuonna selvästi vähemmän sähköä kuin vuotta aikaisemmin. Tämä selviää tuoreesta sähkönkäytön sektoritilastosta. Lähes kaikki Suomessa tuotettu sähkö on jo puhdasta. Samalla sähköomavaraisuus kasvaa.

Suomi käytti sähköä viime vuonna 78,4 terawattituntia. Tämä on reilut kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Tammikuussa julkaistun tilaston mukaan sähköä käytettiin Suomessa viime vuonna kuitenkin 82 terawattituntia.

Mihin tilastoista on kadonnut reilut neljä terawattituntia? Tämän tietää Energiateollisuus ry:n tilastoasiantuntija Veli-Petteri Liedes.

– Tilastot tarkentuvat. Sähkön kokonaiskäyttö todellakin oli viime vuonna 82 terawattituntia, mutta todelliseen käyttöön siitä päätyi vain 78,4 terawattituntia. Kadonneet neljä terawattituntia on suurimmaksi osaksi sähkönsiirrossa aiheutuneita häviöitä.

 

Sähkönkäyttöä sektoreittain

Tuore sektoritilasto erittelee asuntojen, asuinkiinteistöjen, maatalouden, teollisuuden ja palveluiden sähkönkäyttöä viime vuodelta. Kohta ”Muut” sisältää mm. sähkökattiloissa käytetyn sähkön sekä rakentamisessa ja liikenteessä kuluneen sähkön.

Sektoritilasto on erilainen kuin kuukausittaista sähkönkäyttöä valottava tilasto. Kuukausitilasto on karkeampi: se erottelee vain teollisuuden sähkönkäytön muusta käytöstä.

Sektoritilastossa asuntojen sähkönkäyttö on yhtä kuin kotitalouksien käyttämä sähkö. Asuntojen osuus kaikesta sähkönkäytöstä oli viime vuonna 24 prosenttia – terawattitunneiksi muutettuna 18,8. Tämä on 8,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.

 

Suurin sähkönkäyttäjä on teollisuus

Teollisuus on Suomessa selvästi suurin sähkönkäyttäjä. Teollisuuden osuus sähkökakusta oli viime vuonna 45,4 prosenttia: 35,6 terawattituntia. Myös teollisuus vähensi sähkönkäyttöään. Viime vuonna teollisuus käytti sähköä 7,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Maatalouden osuus sähkönkäytöstä on alle kolme prosenttia. Tästä huolimatta maatalouden sähkönkäyttö putosi enemmän kuin muiden sektoreiden. Maataloudessa sähköä käytettiin viime vuonna 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin: 2,1 terawattituntia.

Ryhmän ”Muut” sähkönkäyttö oli viime vuonna 5,1 terawattituntia. Käyttö väheni viime vuonna 7,1 prosentilla edellisvuoteen verrattuna.

 

Palvelusektori lisäsi sähkönkäyttöä

Palvelusektori lisäsi sähkönkäyttöään 1,2 prosentilla. Sektori käytti sähköä viime vuonna 13,9 terawattituntia. Sen osuus kaikesta sähkönkäytöstä oli vajaat 18 prosenttia.

Asuinkiinteistöt-sektori kattaa asuntoyhtiöiden yhteisen sähkönkäytön, esimerkiksi ulkovalaistuksen, autopaikat, saunat ja hissit. Sektorilla käytettiin sähköä 2,8 terawattituntia, mikä on 1,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.

 

Suhdanteet vaikuttavat teollisuuden sähkönkäyttöön

Suomalaisen sähkönkäytön on ennustettu kaksinkertaistuvan, kun yhteiskunta sähköistyy. Tilastojen perusteella Suomen sähköistyminen ei näytä toteutuvan ihan heti.

Teollisuuden sähkönkäyttöön vaikuttavat suhdanteet. Kun vienti vetää, käyvät sähköllä toimivat koneet kuumina ja teollisuus investoi uusiin sähköisiin tuotantotekniikoihin. Taantuma vaikuttaa päinvastoin.

Sama pätee maatalouteen. Uutisten perusteella moni maatalousyrittäjä kärvisteli tosissaan energiakriisin aikana kallistuneen sähkön kurimuksessa. Voisi kuvitella, että asetelma pakotti miettimään tarkasti jokaisen sähkönkäyttöä lisäävän liikkeen merkitystä.

 


 

Ulkolämpötila vaikuttaa kotitalouksien sähkönkäyttöön

Ulkolämpötila on merkittävin kotitalouksien sähkönkäyttöön vaikuttava tekijä. Jos talvi on kylmä, kuluu sähköä enemmän kiinteistöjen lämmittämiseen kuin lauhoina talvina.

Koronan päättyminen vaikutti myös viime vuoden sähkönkäyttötilastoihin – samoin energiakriisi, sähkö-, lämpö- ja verkkopalveluyhtiöiden neuvonta ja energiansäästötiedottaminen sekä energiakriisin torjumista varten käynnistetty Astetta alemmaksi -kampanja.

 

Yksittäisten toimien vaikutusta vaikea selvittää

Yksittäisten toimien vaikutusta eri sektoreiden sähkönkäyttötapoihin voi vain arvailla. Mitkä seikat vaikuttivat esimerkiksi teollisuuden sähkönkäytön hiipumiseen: kysynnän heikentyminen, energiansäästökampanjointi vai ennätyskorkealle nousseet sähkön hinnat – ehkä kaikki yhdessä.

Sama pätee muihinkin sektoreihin palvelusektoria lukuun ottamatta. Tarkoittaako tämä sitä, että energiansäätötoimien toteuttaminen palvelusektorilla on vaikeaa vai onko siellä jo ennestään otettu löysät pois?

–  Palvelusektorin poikkeava trendi selittyy ainakin osittain korona-ajan päättymisellä. Ihmiset palasivat töihin ja toimistoille ja ravintolat olivat taas normaalisti auki, toteaa Energiateollisuus ry:n energiakauppajohtaja Pekka Salomaa.

 

Uusimaa on sähköisin maakunta

Uusimaa on Suomen suurin maakunta, jossa asuu lähes 1,8 miljoonaa sähkönkäyttäjää. Sähköä Uudellamaalla käytettiin viime vuonna 16,5 terawattituntia. Kakkoseksi nousee väestömäärältään (175 000) selvästi pienempi Lappi, jossa sähköä kului 6,4 terawattituntia. Kolmanneksi kirii Pohjois-Pohjanmaa: asukkaita 416 000 ja sähkönkäyttö viime vuonna 5,6 terawattituntia.

Maakuntien sähkönkäyttöön vaikuttaa ennen kaikkea alueiden elinkeinorakenne. Esimerkiksi Lapin maakunnassa teollisuus käyttää sähköstä yli 70 prosenttia. Uudellamaalla teollisuuden osuus on vain 26 prosenttia, mutta palveluiden ja rakentamisen yli 38 prosenttia.

Maakunnallisessa tilastossa asumista ja maataloutta ei ole erotettu toisistaan. Siksi lukujen perusteella ei pääse suoraan käsiksi kotitalouksien sähkönkäyttöön.

Yleensä lämmitykseen käytetty sähkö dominoi kotitalouksien sähkötaseita. Suurissa kaupungeissa kaukolämmitys on kuitenkin vallitseva kotien lämmitysmuoto. Hienojakoisempi jaottelu voisi tuottaa mielenkiintoista tietoa sähkölämmitystalouksien maakunnallisesta esiintymisestä.

 

Teksti: Petri Sallinen ja Ari J. Vesa
Kuva: Scanstockphoto

 


Kommentit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!

#energiatehokkuus #hyvinvointi #kodinkone #kotona #resepti  

Nokkonen on maistuvaa superfoodia

Nokkosen tunnistaa helposti ja se on kätevästi leikattavissa mukaan kotikeittiöön. Nokkonen muistuttaa maultaan vähän pinaattia. Lempeä nokkonen sopii esimerkiksi lettuihin ja piirakoihin.

#energiatehokkuus #kodinkone #kotona #ympäristö  

Fiksua vaatehuoltoa

Vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyyn mukaan laitamme pesukoneeseen vaatteita, jotka eivät sinne kuulu. Pesukoneelle on hyviä vaihtoehtoja. Vaatehuollon voi tehdä myös energiapihisti ja ekologisilla menetelmillä.

#energiatehokkuus #kotona #laiteuutuudet #viihde-elektroniikka  

Älyä teräväpiirtoviihteeseen

Tekoäly on mukana myös viihde-elektroniikassa. Samsung Neo QLED 4K QN95D sisältää NQ4 AI Gen2 -suorittimen, joka edustaa Samsungin parasta teknologiaa tekoälypohjaisissa 4K-televisioissa.

Katso myös nämä aihepiirit!

#kotona #energiavinkki #energiatehokkuus #kodinkone #laiteuutuudet #resepti #turvallisuus #viihde-elektroniikka #energiansäästö #astettaalemmas #hyvinvointi #lämpö #piha #sähkönsäästö #vapaalla #testi #valaistus #sähkö #ilmastointi #puutarha #sisustus #lämmitys #sähköpula #kaukolämpö #energiantuotanto #pääsiäinen #aurinko #aurinkopaneeli #tulevaisuus #osaaminen #sähköpalo #sähköasennukset #sähkögrilli #työ #sähkönsiirto #kinkkutemppu #kesämökki #sähköinen liikenne #sähköverkko #hiilijalanjälki #sähköhammasharja #moottorilämmitys #verkkopalvelu #kotivara #sähköauto #kolumni #ympäristö #ilmastonmuutos #sahkolasku