Vedenkulutuksella on merkitystä

Vedenkulutuksella on merkitystä

12.03.2021

Lämmin käyttövesi haukkaa ison osan lämmitysenergiasta. Vedenkäyttötottumukset ovat hyvä esimerkki asiasta, miten paljon asukkaiden erilaiset tavat voivat vaikuttaa kustannuksiin ja lämmitysenergian kulutukseen.

Kestävä veden käyttö -projektin tutkimukseen mukaan suomalaisen kerros- ja rivitalossa asuvan keskimääräinen vedenkulutus oli 120 litraa/henkilö vuorokaudessa. Talouksissa, joissa vedestä laskutettiin kulutuksen mukaan, kulutus oli 119 litraa henkilöltä vuorokaudessa. Talouksissa, joissa laskutus ei perustunut kulutukseen, vettä kulutettiin 129 litraa/henkilö vuorokaudessa. Käytetystä vedestä 65 prosenttia oli kylmää ja 35 prosenttia lämmintä vettä.

Kulutuksessa saattaa kuitenkin olla suuret erot henkilökohtaisten tottumusten mukaisesti. Joku saattaa pärjätä 50 litralla, samalla kun toisella kuluu yli 300 jopa yli 400 litraa vettä vuorokaudessa.
 

Valtaosa vedestä hygieniaan

Vedenkäyttötutkimus paljasti suurimmaksi vesisyöpöksi hygienian hoidon, johon kului noin 45 prosenttia kaikesta käytetystä vedestä. Suurin kulutuskohde oli suihku, jossa vedenkäyttökyselyyn vastanneet kävivät noin kuudesti viikossa. Vastaajat arvioivat suihkun olevan auki suihkun aikana keskimäärin 4,3 minuuttia. Suihkunkäytössä on kuitenkin suuria eroja, sillä siinä kun joku selviää 2–3 minuutissa, saattaa osalla kulua yli 30 minuuttia. Tämä vaikuttaa jo oleellisesti kustannuksiin.

Motivan ja Työtehoseuran vuoden 2020 kyselytutkimukseen vastanneet käyttivät pyykinpesuun keskimäärin 15 prosenttia kuluttamastaan vedestä ja pesivät pyykkiä taloutta kohden keskimäärin 2,8 kertaa viikossa eli noin 145 kertaa vuodessa. Tämä vaikuttaa vedenkulutukseen noin 11,5 litraa/henkilö/vuorokausi.

Keittiössä kyselyyn vastaajat kuluttivat vettä keskimäärin 19 litraa/henkilö/vuorokausi, joka oli 17,5 prosenttia koko vedenkulutuksesta.
 

Valitse laitteet oikein

Astian- ja pyykinpesukoneiden käyttökustannukset muodostavat merkittävän osan laitteen elinkaaren aikaisista kokonaiskustannuksista. Markkinoilla on tarjolla vähän vettä kuluttavia astian- ja pyykinpesukonemalleja. Valitsemalla vettä kuluttava kone, voi säästää käyttökustannuksissa. Uutta laitetta hankittaessa kannattaa tutkia laitteiden energiamerkin tiedot – siitä ilmenevät myös vedenkulutustiedot.

Myös koneiden käyttöohjeisiin tutustuminen on tärkeää. On taloudellista opetella käyttämään ohjelmia tarkoituksenmukaisesti. Älä pese vajaita koneellisia ja vältä astioiden esihuuhtelua juoksevan veden alla. Vähän likaisille vaatteille voi riittää pelkkä tuuletus tai lyhyempi/viileämpi pesuohjelma. Tarkista tekstiilien pesumerkinnät, kun valitset pesuohjelmaa.


Vaihda vesikalusteet vettä säästäviksi

Remontin yhteydessä kannattaa hankkia myös uudet vesikalusteet. Uudet hanat ja suihkut kuluttavat jopa puolet vähemmän vettä kuin vanhat vesikalusteet. Kannattaa olla myös tarkkana WC-istuimen, niin uusien kuin vanhojenkin, salakavalista vuodoista. Pieni vuoto WC-istuimessa voi tuoda yli 1 000 euron lisämaksun vuoden vesilaskuun.

WC ja kylpyhuone kannattaa siis laittaa erityisen tarkkailun alle, kun vedenkulutusta aletaan puntaroida kotitaloudessa.

Suomen suurista vesivaroista johtuen on vettä totuttu käyttämään meillä huolettomasti. Lämpimän veden tuottamiseen ja jäteveden käsittelyyn kuluu meillä runsaasti energiaa. Siksi vedenkäyttö tuo yllättävän paljon kustannuksia asumiseen.

 

Säästä veden kulutuksessa:
• Ota tavoitteeksi alle viiden minuutin suihku. Suurimmat erot kotitalouksien vedenkäytössä syntyvät peseytymiseen käytetyn veden kulutuksesta
• Sulje suihku saippuoinnin ajaksi, säästät vettä noin 4–5 litraa/kerta.
• Älä huuhtele astioita ennen koneeseen laittoa.
• Pese täysin koneellisia.
• Käytä pesuohjelmia tarkoituksenmukaisesti
• Tarkkaile ja korjaa vuotavat hanat ja muut vesikalusteet, kuten esimerkiksi WC-istuin. Tippa vuotavaa vettä sekunnissa tekee jo lähes 10 m3 vuodessa.

 

Vedenkulutuksen määrän jakautuminen kyselytutkimukseen osallistuneissa kotitalouksissa (n=1 750). Lähde: Vuoden 2020 kyselytutkimus. 

l/hlö/vrk n Prosenttiosuus
alle 50 l/hlö/vrk  123 7
50 – 99 l/hlö/vrk  731 41,8
100 – 149 l/hlö/vrk 607 34,7
150 – 199 l/hlö/vrk 193 11
200 – 299 l/hlö/vrk  70 4
300 l/hlö/vrk tai enemmän  26 1,5
 

Teksti: Ari J Vesa, Adato viestintä
Kuva: Scanstockphoto

 


Kommentit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!

#energiatehokkuus #energiavinkki #kotona  

Energiankäytön uusi aika

Energiankäytön uusi aika on uudenlaista energiankäyttöä, jossa panostetaan oikea-aikaiseen sähkönkäyttöön ja kulutuksen siirtämiseen. Oikea-aikaisuus on myös 7.–13.10. vietettävän energiansäästöviikon aihe.

#kotona #sähkö #sähköverkko #turvallisuus  

Voiko kohteessa olla useampi sähköliittymä?

Energiavirasto on ohjeistanut sähkönjakeluyhtiöitä tarjoamaan jo sähköverkkoon liittyneelle kuluttajalle toista tai tarvittaessa useampiakin sähköliittymiä. Sinällään kyse ei ole jakeluyhtiöille uudesta asiasta, koska useamman liittymän tuo...

#kaukolämpö #kotona  

Kaukolämmön merkitys on noussut

Kaukolämpö on ollut jo vuosia maamme merkityksellisin lämmitysmuoto. Sen merkitys on vain kasvanut energiamurroksen myötä. Kaukolämpö jatkaa uudistuen maamme suurimpana lämmitysmuotona tarjoten asiakkaille mukavuutta, varmuutta ja vakautta.

Katso myös nämä aihepiirit!

#kotona #energiatehokkuus #energiavinkki #kodinkone #laiteuutuudet #resepti #turvallisuus #viihde-elektroniikka #energiansäästö #astettaalemmas #hyvinvointi #lämpö #piha #sähkönsäästö #vapaalla #testi #valaistus #sähkö #ilmastointi #lämmitys #puutarha #sisustus #kaukolämpö #aurinko #sähköpula #osaaminen #energiantuotanto #pääsiäinen #aurinkopaneeli #kesämökki #sähköverkko #sähköpalo #tulevaisuus #työ #sähköasennukset #kolumni #sähkögrilli #kinkkutemppu #ilmastonmuutos #ympäristö #sähkönsiirto #sähköauto #kotivara #verkkopalvelu #moottorilämmitys #sähköhammasharja #sähköinen liikenne #hiilijalanjälki #sahkolasku