Viilennä koti ilmastoystävällisesti ja energiatehokkaasti

Helleaallot ja lämpenevät kesät nostavat kotien ja työpaikkojen viilentämistarpeita. Viilentämisessä tehokkaimpia ovat ilmalämpöpumput ja ilmastointi, mutta ne vaativat toimiakseen energiaa, sähköä.

Tampereen yliopiston kaupunkifysiikan ja kestävän asumisen suunnittelun tutkijat muistuttavat, että alati lämpenevistä kesistä voi selviytyä myös kestävillä, sähköttömillä viilennyskeinoilla.

Mitä nämä passiiviset viilennyskeinot ovat ja ovatko ne varteenotettava vaihtoehto tuulettimille, lämpöpumpuille ja koneelliselle ilmastoinnille?

Lämpöeristeet auttavat myös pitämään lämmön ulkona

Meidän vaihtelevissa ilmasto-oloissa talot eristetään pitämään kylmä talvella ulkona. Samalla lailla lämpöeristys pitää kuumuuden kesällä ulkona, jos aurinko ei esimerkiksi tulvi sisään ikkunoista.

Välimeren maissa lämpö pidetään usein ulkona rakentamalla talot valkoiseksi maalatusta kivestä ja peittämällä pienet ikkunat ikkunaluukuilla.

– Ratkaisevan tärkeää kodin jäähdyttämisessä on estää lämmön tulo sisään ja poistaa sisään päässyt lämpö. Suomessa auringon säteilykertymää vähentävät keinot ovat tehokkaita, koska aurinko on ylhäällä niin pitkään ja auringon kulma on hyvin matala aamuisin ja iltaisin, sanoo Tampereen yliopiston kaupunkifysiikan tenure track -professori Jonathon Taylor.

Kodit on yksinkertaista ja edullista pitää viileinä sulkemalla ovet, ikkunat ja verhot tai kaihtimet sekä välttämällä saunan lämmittämistä tai pesukoneiden ja uunin käyttöä hellehuippujen aikana. Kunnon tuuletus tai jopa läpiveto pitämällä ikkunat ja ovet auki on tehokasta, jos lämpötila laskee iltaisin ja öisin. Nykyinen rakennustyyli, joka suosii valtavia, ei-avattavia ikkunoita, estää tämän vaihtoehdon.

Muut passiiviset viilennyskeinot, kuten markiisit, vähentävät myös auringon säteilyn pääsyä sisälle.

Viilennetyt kaupungit kestävät hellettäkin paremmin

Tutkijoilla on viesti suomalaisille päättäjille ja poliitikoille ilmastokriisin aikana: panostakaa enemmän ympäröiviin kaupunkiseutuihin. Esimerkiksi varjostava kasvillisuus ja heijastavat pinnat voivat vähentää kaupungin lämpösaareke -ilmiötä (urban heat island, UHI) eli tilannetta, jossa kaupunkialueet ovat ympäröivää haja-asutusaluetta tai maaseutua lämpimämpiä.

– Kaupunkialueilla pitäisi säilyttää ja sinne tuoda enemmän luonnollista kasvillisuutta, joka vähentää UHI-vaikutusta, tarjoaa ihmisille ja rakennuksille varjoa sekä edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Toisin sanoen kaupunkialueiden villiinnyttäminen auttaa edistämään kestävämpää yhteiskuntaa, sanoo professori Sofie Pelsmakers, joka johtaa ASUTUT Housing Design -tutkimusryhmää.

Kaupungit voisivat myös tarjota kansalaisille helleaaltojen aikana maksuttomia ja turvallisia keitaita, kuten ilmastoituja kirjastoja.

Krista Scharlinin tuoreen pro gradu -tutkielman mukaan kaupunkien ylikuumenemista voidaan estää lisäämällä kaupunkien viheralueita ja vähentämällä lämpöä varastoivien materiaalien käyttöä sisäpihoilla. Scharlin tutki tamperelaisia sisäpihoja elokuun helleaallon aikana vuonna 2022.

Samoin omakotitaloissa asuvat voivat tehdä pihastaan viileän keitaan, miettimällä miten varjostaa kovimmat auringonsäteet pois.

Käytä sähköisiä viilennyslaitteita vain tarvittaessa

Monet rakennusfysiikan malleihin perustuvat tutkimukset arvioivat, että vuosina 2050–2080 asunnot pysyvät viileinä vain ilmastointilaitteiden tai lämpöpumppujen avulla. Nämä tutkimukset määrittelevät ylikuumenemisen olemassa olevien mittareiden mukaan, esimerkiksi lämpötilakynnyksen ylittävien astetuntien lukumäärän mukaan.

Tutkijat korostavat, että näitä mittareita käytetään Suomessa ottamatta huomioon sitä, että yleensä ihmiset sopeutuvat lämpöön ajan myötä.

– Aluksi korkeissa lämpötiloissa olo tuntuu kuumalta. Muutaman päivän aikana ihmisillä on taipumus sopeutua helteeseen. Ilmastoidussa rakennuksessa kuumuudelle ei altistuta eikä sopeutumista tapahdu, Taylor sanoo.

Taylorin mielestä ei ole järkevää kiistellä siitä, miten jäähdytys pitäisi tehdä. Kuitenkin jäähdytykseen tulisi käyttää mahdollisimman vähän energiaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ilmastoinnin tai jäähdytyksen pitämistä päällä vain tietyn lämpötilakynnyksen ylittyessä, ei 24/7. Käytettävän energian olisi hyvä olla peräisin uusiutuvista energialähteistä.

Tutkijat ovat huolissaan siitä, että ihmiset ostavat ja asentavat koteihinsa tehottomia jäähdytysjärjestelmiä ajattelematta lainkaan kestäviä viilennysvaihtoehtoja. Jos tämä jatkuu, se voi nostaa hiilidioksidipäästöjä.

– Suomessakin näkyy jo piikki sähkönkulutuksessa kuumina kesäpäivinä, vaikka vasta pienellä osalla kotitalouksista on ilmastointilaitteita, Taylor sanoo.

– En vastusta lämpöpumppuja. Mutta mielestäni suunnitteluvaiheessa voisi tehdä enemmän ongelman minimoimiseksi ja passiivisten ratkaisujen priorisoimiseksi. Näin teknisten ratkaisujen tarve vähenisi, hän lisää.

Koneellista ilmastointia suositellaan rakennuksiin, joissa kaikkein haavoittuvaisimmat oleskelevat, kuten esimerkiksi sairaaloihin ja ikääntyvien ihmisten hoivakoteihin.

Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuvat: Shutterstock