Aikuisen keskittymisen haasteet kannattaa tunnistaa ja selvittää

Tuntuuko siltä, että keskittyminen on kateissa ja aloittamisen tai jatkamisen vaikeus on jokapäiväistä? Vaikka istuisi työpäivän tietokoneen äärellä, niin valmista ei vaan tule.

Oma mieli tarvitsee myötätuntoa. Keskittymisen vaikeuksista ei tarvitse syyllistyä. Usein keskittymisen puute tarkoittaa sitä, että jokin elämässä kaipaa huomiota, muutosta tai suorastaan rauhoittumista. Näin sanoo Mehiläinen Oy:n johtava psykoterapeutti ja psykologi Anna Kallanranta.

– Keskittyminen ei ole pelkän tahdonvoiman mittari vaan herkän ja kuormittuvan mielen toiminto, jota voi oppia tukemaan. Jos tunnistaa omassa elämässä keskittymisen vaikeuksia ja kaipaa tukea, psykoterapeutti voi auttaa tutkimaan, mistä on kyse ja mitä voi tehdä tilanteen helpottamiseksi. Kallanranta sanoo, että yksi yleisimmistä keskittymisen puutteen syistä on aivojen jatkuva kuormitus.

Tunnetila voi olla esimerkiksi sellainen, että keskittyminen on vaikeaa, vaikka yrittää parhaansa. Vaikka tekisi kaiken "oikein", niin keskittyminen oleelliseen vain herpaantuu.

– Keskittymisen vaikeudet ovat tänä päivänä hyvin yleisiä ja niiden taustalla voi olla monenlaisia syitä. Psykoterapeuttina näen työssäni, että keskittymisen haasteet voivat liittyä yhtä hyvin aivojen toimintaan kuin elämäntilanteisiin, tunteisiin, stressiin tai arjen kuormitukseen.

Aivot tarvitsevat palautumista

– Nykyarjessa aivot altistuvat jopa tauotta ilmoituksille, viesteille, kiireelle ja taustamelulle. Kun ärsykkeitä tulee koko ajan, aivot eivät ehdi palautua. Tämä näkyy esimerkiksi keskittymisen katkeiluna, unohteluna ja hajamielisyytenä, yleisenä levottomuutena tai väsymyksenä, vaikka ei olisi tehnyt "mitään raskasta".

Kallanrannan mukaan aivojen työmuisti ylikuormittuu, kun kuormitus on jatkuvaa.

Tunnetila voi olla vähän samanlainen kuin yrittäisi pelata ”pleikkaa” samalla kun joku huutaa vieressä ohjeita. Lopulta on vaikea enää muistaa, mitä oli tekemässä.

– Moni syyttää itseään, kun keskittyminen ei onnistu. Mutta usein kyse ei ole tahdonvoimasta vaan siitä, että aivot eivät saa riittävästi lepoa ja rauhaa. Jatkuvasti kuormittuneissa aivoissa keskittymiskyky yksinkertaisesti ei toimi normaalisti.

– Kun huolehditaan kuormituksen purkamisesta, keskittyminen alkaa hiljalleen vahvistua. Turhia ärsykkeitä voi karsia.

Esimerkiksi vain yhtä asiaa on hyvä tehdä kerrallaan. Niin sanottua tylsyyttäkin pitää sallia ja taukoja – aivot tarvitsevat sitä.

Neurologiset ominaisuudet voivat korostua

– Joillain ihmisillä keskittymisen säätely on haastavaa lapsuudesta lähtien. Tällöin puhutaan usein ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) tai ADD:stä (Attention Deficit Disorder). Tällöin kyseessä on neurokehityksellinen oireyhtymä, jossa aivojen tarkkaavuuden säätely toimii eri tavalla kuin useimmilla muilla.

ADHD tunnistetaan nykyään myös aikuisilla. Haasteet voivat näkyä monella elämänalueella: opiskeluissa, työssä, arjen organisoinnissa ja ihmissuhteissa. Tukea on saatavilla lääkityksestä, psykoterapiasta ja arjen rakenteista voi olla huomattavaa apua.

– On hyvä muistaa, että ADHD ei ole "vika", vaan erilainen tapa toimia, ajatella ja hahmottaa maailmaa. Siihen voi liittyä sekä haasteita että erittäin hyviä vahvuuksia – kuten luovuus, nopea ajattelu ja hyvä intuitio.

Joskus keskittyminen taas vaikeutuu Kallanrannan mukaan siksi, että elämässä on yksinkertaisesti liikaa haasteita.

– Työstressi, kiire, ihmissuhteet, huoli läheisistä tai iso elämänmuutos voivat saada mielen ylivirittyneeksi. Tällöin voi tuntua, että ajatukset harhailevat jatkuvasti ja johonkin olennaisesti tärkeään asiaan voi olla mahdoton keskittyä.

Toiset aikatauluttavat koko viikkonsa ja mahdollisesti myös lastensa aikataulut. Omaan lukujärjestykseen on hyvä jättää niitä ”lempeitä hengitysaikoja ilman kiirettä”.

Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat kuin purkautuva pato

– Meidän mielemme ei ole suunniteltu toimimaan täydellä teholla jatkuvasti. Psykoterapiassa näissä tilanteissa autetaan jäsentämään tilannetta, säätelemään stressiä ja palautumaan. Usein jo pienet muutokset voivat auttaa palauttamaan keskittymiskykyä.

Keskittymisen vaikeudet voivat olla Kallanrannan mukaan myös osa laajempaa mielenterveyden ongelmaa.

– Masennuksessa ajatukset voivat olla hitaita tai takertuvia ja aloittaminen tuntuu ylivoimaiselta. Ahdistuksessa taas mieli voi olla ylikierroksilla eikä se pääse rauhoittumaan.

Hän muistuttaa, että myös traumaattiset kokemukset voivat vaikuttaa tarkkaavuuteen.

– Esimerkiksi trauma voi aiheuttaa ”sumuisuutta”, muistikatkoksia tai keskeytymisiä kesken tekemisen. Tällöin keskittymisen ongelmat ovat usein seurausta muusta oireilusta – ja hoito kohdistuu ensisijaisesti siihen, mikä on keskittymisen vaikeuksien takana.

Ruudut, rytmit ja rauha

– Jatkuvat ilmoitukset, multitasking, unenpuute ja levoton arki kuormittavat aivoja tavalla, johon emme ole evoluution aikana tottuneet.

Kallanranta sanoo, että jatkuva häiriö voi olla myös ympäristön aiheuttama.

– Terapiassa voidaan tarkastella esimerkiksi arjen rytmejä, palautumista, ruutuaikaa ja keinoja suojata omaa tarkkaavaisuutta. Yksin näitä asioita on usein vaikea tarkastella objektiivisesti.

Aivoperäiset tai neurologiset syyt

– Joskus keskittymisen vaikeus johtuu aivojen toiminnan muutoksista – esimerkiksi aivovamman, muistisairauden tai muun neurologisen syyn vuoksi. Tällöin haaste ei ole tilapäinen tai stressistä johtuva, vaan liittyy kognitiiviseen eli ajatteluun ja muistamiseen liittyvään toimintakykyyn. Psykoterapialla ei voi ”korjata” aivojen rakenteellisia muutoksia, mutta se voi tukea sopeutumista, itseymmärrystä ja arjen hallintaa vaikeassa tilanteessa.

Keskittymisen puutetta voi ilmetä erilaisissa lähtökohdissa. Näiden asioiden kanssa ei tarvitse olla yksin vaan apua kannattaa hankkia ajoissa.

Tarkkaavaisuushäiriö (ADHD/ADD) – neurokehityksellinen haaste keskittymiskyvyssä.

Ylirasitus/kuormitus – stressi, väsymys tai liiallinen kuormitus heikentävät keskittymistä.

Mielenterveyden ongelmat – esimerkiksi masennus tai ahdistus voivat vaikeuttaa keskittymistä.

Hankinnainen aivovaurio tai sairaus – esimerkiksi aivovamma, neurologinen sairaus tai lääkitys voivat aiheuttaa keskittymisen vaikeuksia.

Teksti: Liisa Kortelainen
Kuva: Mehiläinen Oy