Kultaisia tarinoita ja luovuutta

Kultaisia tarinoita ja luovuutta

24.02.2020

Korut ovat parhaimmillaan osa elämäntarinoita, muistoja ja unelmia, jotka herättävät korun saajassa paljon tunteita. Työssä onnistumisessa tärkeintä on aina parasta lopputulosta vaativa yrittäjän luonne.

– Työssä onnistumiseen kuuluu suomalainen sisu ja halu tehdä työt aikataulujen mukaan mistään tinkimättä, vaikka olisi kuinka tiukka päivä. Kun laadun pitää korkealla, niin asiakaskunta pysyy tyytyväisenä ja maine kiirii, sanoo Kultaseppämestari Mika Tarkkanen, toisen polven kultaseppä.

– Perheyrityksen jatkaminen oli selkeä valinta, sillä olen pikkupojasta lähtien viettänyt aikaa kultasepän verstaalla ja pikkuhiljaa opettelin siellä erinäisiä töitä.

Ikää ei tainnut olla kovinkaan paljon, kun hän työsti jo isänsä oppipoikana esimerkiksi poliisien ammattisormuksia.

Isä ja poika työskentelivät yhdessä pitkään. Ennen yrityksen johtoon siirtymistä vuonna 1994 Mika Tarkkanen oli käynyt lukion ja armeijan. Hän valmistui sekä kauppateknikoksi että kultasepäksi puolen vuoden sisällä. Tämän jälkeen seurasivat vielä gemmologiksi ja diplomigemmologiksi valmistuminen.
 


Tarkkasen hulppeassa liikkeessä on taianomaisia tarinoita, jotka kehkeytyvät ainutlaatuisiksi koruiksi. 
 

Ala murroksessa

Mika Tarkkasen mukaan toimiala on rajussa murroksessa. Suurin kilpailu on nettimyynnissä ja liikkeiden koruissa, joiden hintahaarukka on 50–300 euroa.

– Ateljee-puolella on toisenlaiset arvot ja lähtökohdat. Esimerkiksi korusuunnittelu on kultasepän ja asiakkaan välinen vuorovaikutteinen dialogi, jossa läpikäydään molemmin puolin ajatuksia, toiveita, korun merkitystä ja siihen liittyviä symboleja.

Mika Tarkkanen kertoo ”Tarkkasen teeseistä”. Niitä on neljä.

– Koru kertoo jotain antajasta ja yhtä lailla korun saajasta. Työstetty koru kertoo omaa muotokieltään ja oma merkityksensä on kultasepän omalla kädenjäljellä, designilla. Kotimaisuus ja tieto siitä, että korun suunnitellut ja työstänyt kultaseppä on oikea henkilö, ovat merkityksellisiä.



Mika Tarkkanen arvostaa käsillä tekemisen taitoa ja sitä, että koru on valmistettu itse alusta loppuun. Hän haluaa vaalia perinnettä. Miesten korut ovat yhä kysytympiä ja ne ovat hyvin näyttäviä.
 

Mieskorut tulevat

Mika Tarkkanen sanoo, että korujen trendejä on hyvinkin monenlaisia ja ostajan lähtökohtana ovat omat odotukset korulta. Miesten näyttävät korut ovat yhä suositumpia.

– Nyt en puhu kantasormuksista tai niin sanotuista räppärigenren mahtipontisista koruista, vaan miesten korut voivat olla elämää, harrastusta tai perhettä symbolisoiva sormus tai platinasta tehty näyttävä kaulakoru.

Korun suunnittelun ja toteutuksen prosessi kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.

– Kun korua suunnitellaan, ovat harmoninen ilmapiiri sekä hyvä ja antoisa keskusteluyhteys avainasemassa. Koruun saattaa liittyä muistoja ja tunteita vuosikymmenten takaa tai korussa tulee näkymään jokin elämänvaihe, joka on korun käyttäjälle merkityksellinen. Asiakas on aina innoittaja.

Asioista voidaan keskustella hyvin tunti tai pari. Pikkuhiljaa kehkeytyy tarina korulle, ajatus muodosta ja symboleista. Koru, johon tarina tai ajatus on työstetty kultasepän taidonnäytteenä.

Kihla- ja vihkisormus seuraa aina mukana. Siksi ne ovat Mika Tarkkasen mukaan niin merkityksellisiä.

– Häät kestävät tietyn aikaa, samoin tarjoilut. Vieraatkin lähtevät juhlista. Kihla- ja vihkisormus seuraa aina mukana, vaikka puoliso olisi kauempanakin, töissä tai matkoilla. Nuo sormukset muistuttavat koko ajan toisen ihmisen ja liiton tärkeydestä.

Sormus on siksi Tarkkasen mukaan viimeinen asia, josta kannattaa hääsuunnittelussa tinkiä.

 

Uudista vanhaa

Koruja myös uudistetaan paljon. Perinnöksi saatu sormus ei ehkä ole sopiva, mutta esimerkiksi sormuksen timantti haluttaisiin uuteen käyttöön, kuitenkin saatua muistoa arvostaen.

Vihkisormuksen timanteista Tarkkanen sanoo sen verran, että kirkas timantti on ehkä trendikkäin ja kirkkautensa säilyttäen varma valinta. Toki muut värit ovat upeita, mutta saattaisiko korun käyttäjä esimerkiksi kyllästyä vihreään timanttiin korussaan.

 


Keltakulta tekee vahvaa paluuta koruihin. Kuvassa Vuoden kaunein sormus palkinnon voittanut sormus Tunteiden vuori.
 

Kultaseppämestarin kädenjälki osaksi Suomen historiaa

Mika Tarkkasen kultaseppämestarin kädenjälki juhlisti 100-vuotiasta Suomea erityisellä tavalla. Hän sai ensimmäisenä käsityöläisenä koskaan luvan käyttää korusarjansa inspiraation lähteenä kuvanveistäjä Eila Hiltusen ikonista Sibelius-monumenttia.

Haave Sibelius-monumentin käyttämisestä korusarjan innoittajana heräsi muutama vuosi ennen juhlavuotta, kun Tarkkanen halusi tehdä jotain erityistä Suomen juhlavuoden kunniaksi. Sibelius-monumentti on lumonnut kotimaassa ja maailmalla ainutlaatuisuudellaan.

Tarkkanen halusi korun myös arvoiseensa ympäristöön, Linnan juhlien paraatipaikalle. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoon oli aikaa kaksi kuukautta, kun hän otti yhteyttä presidentin kansliaan. Erinäisten vaiheiden jälkeen korujen työstöön jäi aikaa vain muutama vuorokausi. Tarkkanen vei valmiit korut Mäntyniemeen Linnan juhlia edeltävänä aamuna.

Monument-korut olivat osa Tarkkasen Suomi 100 -juhlavuoden hanketta. Toisena osana mies avasi toukokuussa Sibelius-monumentin juurelle näyttelyn 50-vuotiaan taideteoksen vaiheista. Kolmas osa kokonaisuutta oli pop up -myymälä, jossa kävijät pääsivät tutustumaan perinteiseen oppipoika-kisälli-mestari -opinpolkuun ja halutessaan ostamaan koruja.

Mika Tarkkanen on toiminut alalla jo yli 30 vuotta. Intohimo korujen työstöön ja estetiikkaan ei sammu.

Nykyaikaiset laserhitsauskalustot ja isän aikaiset galvanointilaitteet elävät keskenään sulassa sovussa nykypäivän tuotannossa. Tyylikäs ateljee vitriineineen on työhuoneille vastakohta, jotka täydentävät toisiaan ja muodostavat taianomaisen kokonaisuuden.
 

Samalla lailla suomalainen energia-ala jatkaa tinkimätöntä työtään puhtaan energiantuotannon ja katkottoman energianjakelun eteen.

 

Teksti: Mirkka Kortelainen
Kuvat: Mika Tarkkasen arkisto


Kommentit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!

#energiapolitiikka  

Energia-ala tarvitsee vakaan toimintaympäristön

Viime aikoina on törmätty erilaisiin tuentarpeisiin monilla toimialoilla. Vuosittain noin 2,5 miljardin investoinnit puhtaaseen tuotantoon ja energian jakeluun tekevä energia-ala kaipaa vakaata toimintaympäristöä, ei tukia. Energia-alan inv...

#hiilijalanjälki  

Kolme neljästä pientaloasukkaasta maksaisi enemmän ympäristöystävällisestä kodista

Jopa 75 prosenttia suomalaisista pientaloasukkaista olisi valmis maksamaan nykyistä enemmän kestävää kehitystä edistävästä kodista. Yli puolet toivoo, että pientalojen hiilijalanjäljen ilmoittamisesta tulisi lakisääteistä tai että hiilijala...

#energiatehokkuus #energiavinkki  

Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat yhteispeliä

Euroopan komission strategia energiajärjestelmien yhdentämiseksi avaa mahdollisuuden tuoda ilmastotyö osaksi myös yksittäisten ihmisten arkea. Yhteistyö ja olemassa olevien energiaverkkojen hyödyntäminen mahdollistavat kuluttajille laajan v...

Katso myös nämä aihepiirit!

#energiavinkki #ilmastonmuutos #verkkopalvelu #vapaalla #osaaminen #puutarha #työ #kolumni #energiatehokkuus #kesämökki #sähkö #resepti #sähköhammasharja #viihde-elektroniikka #turvallisuus #kaukolämpö #energiapolitiikka #laiteuutuudet #testi #tulevaisuus #hiilijalanjälki