Sähköverkkoyhtiöitä valvotaan tarkasti
21.03.2023
Sähkönjakelu eli verkkopalvelu on yksi maamme vahvimmin säännellyistä aloista. Myös verkkopalvelun hinnoittelu on tiukasti säänneltyä. Toiminta ja sääntely perustuu sähkömarkkinalakiin, jonka toimeenpanosta ja valvonnasta vastaa Energiavirasto.
Maassamme on yli 70 verkkopalveluyhtiötä, jotka vastaavat sähkönjakelusta omalla alueellaan. Energiamarkkinavirasto on myöntänyt jokaiselle yhtiölle toimiluvan ja rajannut vastuualueen. Myös sähkönsiirron hinnoittelu on tarkoin säädeltyä ja valvottua.
Sähkönsiirron hinnoissa on eroja eri alueilla. Hintaerot johtuvat yhtiöiden erilaisista toimintaympäristöistä. Yhtiöiden välillä on eroja esimerkiksi sähköverkon ja asiakasmäärän suhteessa, alueen luonto-olosuhteissa eli esimerkiksi metsäisyydessä, käyttöpaikkojen taajuudessa eli siinä, onko alue pääosin taajamaa vai haja-asutusaluetta vai jotain siltä väliltä.
Verkkoyhtiöiden tehtävänä on kehittää omaa verkkoaan ja huolehtia oman alueen ja sen sähkönkäyttäjien tarpeesta nyt ja tulevaisuudessa. Toiminta perustuu jokaisen yhtiön kehityssuunnitelmiin, joita Energiavirasto valvoo. Yhtiöt julkaisevat suunnitelmat myös alueen sähkönkäyttäjien kommentoitaviksi ja nähtäviksi.
Tehostamishyöty siirtyy asiakkaiden hyväksi
Energiavirasto varmistaa, että sähkönjakeluyhtiöt kehittävät verkkoaan järkevästi sekä tavoitteiden mukaisesti, jotta ne vastaavat yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin kehittyvässä maailmassa, matkalla kohti päästötöntä energiatulevaisuutta.
Nykyinen sääntelymalli on rakennettu niin, että tehostumishyöty siirtyy ajan kanssa asiakashintoihin. Kehittämissuunnitelmat päivitetään kahden vuoden sykleissä ja yhtiöt tarjoavat asiakkailleen tilaisuuden kommentoida suunnitelmia ja kertoa omia näkemyksiään.
Energiavirasto valvoo myös asiakaskuulemisten toteutuksen ja tulosten käsittelyn.

Energiavirasto valvoo kustannuksia ja tuottoja
Kehittämissuunnitelmien valmistuttua Energiavirasto määrittää valvontamenetelmät vahvistuspäätöksessään. Samalla määritellään muun muassa sitoutuneen pääoman arvostusperusteet eli tuottopohja ja sitoutuneelle pääomalle kohtuullinen tuotto. Näiden lisäksi valvovalla viranomaisella on käytössään myös kannusteita ja sanktioita.
Energiaviraston määrittämät valvontamenetelmät ovat voimassa normaalisti kahdeksan vuotta, johon sisältyy kaksi neljän vuoden valvontajaksoa. Valvontajaksot ovat määritelty neljän vuoden mittaisiksi, koska investoinnit ovat suuria ja aikataulu suunnittelusta toteutukseen pitkä, esimerkiksi pitkien lupaprosessien vuoksi.
Valvontajakson päätyttyä Energiavirasto antaa jokaiselle verkkoyhtiölle valvontapäätöksen, jossa tarkastetaan ja arvioidaan, onko hinnoittelu ollut jakson aikana säännösten ja määräysten mukaista. Jos yhtiö on perinyt asiakkailta liian suurta verkkopalvelumaksua, palautetaan se asiakkaille seuraavan jakson aikana alempina hintoina. Vastaavasti alijäämä voidaan periä asiakkailta takautuvasti seuraavien jaksojen aikana korkeampina hintoina.
Verkkopalveluyhtiöt vastaavat vain sähköverkkoihin ja sähkönsiirtoon liittyvistä asioista. Sähkönsiirtoyhtiöt eivät myy tai tuota sähköä. Valtio on määrännyt verkkopalveluyhtiöt perimään asiakkailta myös kulutetusta sähköstä sähköveron ja veroon lisättävän arvonlisäveron. Näiden lisäksi laskuun lisätään myös laskutettavasta palvelusta perittävä arvonlisävero. Verkkopalvelulaskusta onkin usein jopa yli puolet valtiolle tuloutettavia veroja.
Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuvat: Scanstockphoto ja Jape Tiitinen
Kommentit
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!
#energiapolitiikka #ilmastonmuutos #kolumni
Kuka rakentaa positiivisia tulevaisuudenkuvia?
Pysähdy ja mieti. Jos ilmasto- ja energiakysymykset ratkaistaisiin, miltä 2040-luvun EU:ssa näyttäisi?
#energiatehokkuus #lämmitys #sähkö
Sähköstä lämpöä silloin kun se kannattaa – lämpövarastot tuovat joustoa kaukolämpöön
Kun sähkö on edullista, sitä voidaan varastoida lämpönä myöhempää käyttöä varten. Sähkökattiloiden ja kaukolämpöakkujen yhdistelmä tuo kaukolämpöön joustavuutta, tasaa kustannuksia ja tukee vähäpäästöistä energiantuotantoa.
Yrityksen kriisinkestävyys syntyy varautumisesta
Kyberhyökkäys, tulipalo tai äkillinen toimitusketjun katkos voivat vaikeuttaa tai jopa pysäyttää yrityksen toiminnan hetkessä. Kriisinkestävyys rakentuu ennakoinnista ja siitä, miten hyvin häiriöihin on varauduttu jo ennen kuin ne tapahtuva...