Suomalaisen luonnon voi kokea uudella tavalla tekoälyn avulla

iNaturalist-palvelussa toiset käyttäjät ja tekoäly auttavat tunnistamaan tekemiäsi luontohavaintoja. Palveluun kirjatut havainnot hyödyttävät suomalaisen luonnon tuntemusta ja tutkimusta, sillä ne tallentuvat samalla Suomen Lajitietokeskukseen. Samalla kun itse havainnoit ja opit luonnosta, havainnoistasi hyötyvät myös muut ja havainnot suomalaisesta luonnosta kirjautuvat lajitietokeskukseen.

Oman luonnossa liikkumisen ja luonnontuntemuksen avuksi voi nyt ladata iNaturalist-sovelluksen. iNaturalist on helppokäyttöinen ja maksuton mobiilisovellus, jonka käyttäjät voivat kätevästi ehdottaa tunnistuksia tai vahvistaa toistensa ilmoittamia havaintoja. INaturalist on yksi maailman suosituimmista luontoaiheisista sovelluksista ja sillä voi tehdä havaintoja monissa maissa.

Kun löydät luonnosta mielenkiintoisen havainnon ja otat kuvan sovellukseen, saat vastauksen siihen, mitä olet nähnyt.

– Voi olla, että menee vain muutama minuutti, kun joku on jo nimennyt havainnon, jonka osasit itse tunnistaa vain esimerkiksi jäkäläksi, kertoo tietotekniikka-asiantuntija Mikko Heikkinen Luomuksesta.

Vastaperustettu iNaturalist Suomi on yksi palvelun virallisista kansallisista jäsenistä. iNaturalistin käyttöliittymät on käännetty suomeksi ja lajien suomenkieliset nimet on lisätty palveluun. Suomen kieli toimii Android-laitteissa jo hyvin, mutta Applen sovellukset odottavat vielä uutta versiota, jotta suomen kielen valinta tulisi mahdolliseksi. Käännöksiä parannetaan jatkuvasti sovelluksen kehittyessä.

Tekoälytunnistus osaa ehdottaa lajeja

iNaturalist-palvelun tekoäly osaa palveluun ladatun kuvan perusteella ehdottaa eliölle nimeä usein yllättävänkin tarkkaan. Tekoäly kehittyy paremmaksi sitä mukaa, kun palveluun tulee enemmän havaintoja suomalaisista lajeista. Aluksi automaattinen lajintunnistus saattaa välillä ehdottaa samannäköisiä lajeja esimerkiksi Pohjois-Amerikasta.

– Sekä tekoälyn toimivuuden että muiden käyttäjien tekemien tunnistusten vuoksi, on hyvä yrittää ottaa havainnosta lähietäisyydeltä mahdollisimman tarkka kuva ja lisäksi muutamasta eri kuvakulmasta. Esimerkiksi joillakin päiväperhosilla tärkeät lajituntomerkit näkyvät siipien alapinnoilla tai sienillä lakin alapuolella, ohjeistaa Heikkinen.

– Tekoäly ei korvaa ihmissilmin tehtävää tunnistusta, joten toivomme, että harrastajat ja lajiosaajat ottavat palvelun innokkaasti käyttöönsä ja auttavat havaintojen tunnistamisessa, Heikkinen lisää.

Osaksi lajitietokeskuksen nykyisiä palveluja

Suomen Lajitietokeskuksella on jo käytössä Vihko-havaintopalvelu. iNaturalist Suomi houkuttelee helppokäyttöisyydessään erityisesti aloittelijoita kirjaamaan luontohavaintojaan ja jokaisen havainnolla on merkitystä maamme luontohavaintojen keräämisessä. Nyt kuka tahansa voi esimerkiksi löytää alueelleen levinneen uuden lajin. Ainakin oppii itse tuntemaan luontoa ja saa luonnossa liikkumiseen uutta potkua.

– iNaturalistin liittäminen Lajitietokeskuksen palveluihin antaa meille mahdollisuuksia kehittää omaa Vihko-palveluamme enemmän aktiiviharrastajien ja tutkimushankkeiden tarpeisiin, kertoo Lajitietokeskuksen päällikkö Kari Lahti Luomuksesta.

Uuden yhteistyön ansiosta iNaturalistilla kirjatut havainnot kopioidaan Lajitietokeskuksen tietovarastoon. Yhteen paikkaan keskitetyt luontohavainnot edistävät tutkimusta, opetusta ja ympäristön tilan seurantaa sekä antavat kansalaisille pääsyn avoimen luontotiedon ääreen.

– Halusimme lähteä tähän yhteistyöhön, sillä uskomme, että iNaturalist Suomesta tulee suosittu tapa tallentaa luontohavaintoja, tiivistää Lahti.

Suomen lajitietokeskus

Suomen Lajitietokeskus  kokoaa ja jakaa digitaalisia tietoaineistoja eliölajeista. Keskuksesta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, joka on osa Helsingin yliopistoa. Nyt Lajitietokeskus on aloittanut yhteistyön iNaturalist-havaintopalvelun kanssa. Yhdysvalloissa perustettu iNaturalist on verkossa toimiva yhteisö ja palvelu, jonka avulla luonnosta kiinnostuneet voivat verkostoitua ja jakaa luontohavaintojaan kuvina ja äänitteinä.

Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä
Pääkuva: Scanstockphoto